Sairaalahygienian erityispätevyyden koulutusvaatimukset
Pohjakoulutus
Jatkokoulutus 1,5 vuotta yhdistellen seuraavista osista Enintään Vähintään 1) Toimimista kliinisenä mikrobiologina tai 9 kk 3 kk infektiolääkärinä yliopistollisessa sairaalassa Suomessa tai ulkomailla osallistuen sairaalainfektioiden torjuntatyöhön (vähintään 3 kuukautta tästä ajasta on suoritettava yliopistollisessa sairaalassa Suomessa) 2) Palvelua infektioepidemiologisessa 6 kk 3 kk yksikössä Suomessa tai ulkomailla 3) Palvelua sairaalainfektioihin erikois- 3 kk 0 kk tuneessa mikrobiologisessa laboratoriossa 4) Kurssimuotoista koulutusta sairaala- 15 kk 3 kk hygieniassa tai sairaalainfektioepidemiolo- giassa Suomessa tai ulkomailla ja/tai osallistumista kansainvälisiin tai Suomessa valtakunnallisiin sairaalainfektioihin tai niiden torjuntaan keskittyviin koulutustilaisuuksiin 5) Toimimista päätoimisena sairaalahygieenik- 12 kk 0 kk kona tai sairaalainfektioepidemiologina yliopistollisessa sairaalassa 6) Merkittävä tieteellinen toiminta 3 kk 0 kk sairaalainfektioepidemiologian tai sairaalainfektioiden torjunnan alueella 7) Toimimista sairaalainfektioiden torjuntaan 3 kk 0 kk keskittyneen yhdistyksen hallituksessa vähintään 2 vuotta
Yleistä
Vaatimukset on suunniteltu siten, että ne voidaan toteuttaa ilman pakollista pitkäaikaista ulkomailla oleskelua. Uuden tiedon hakemista maista, joissa sairaalainfektioiden ehkäisyyn on olemassa kurssimuotoista koulutusta tai päätoimisesti tähän tehtävään suunnattuja virkoja, on vaatimuksissa suuresti suosittu.
Koulutuksen vaativuustaso on testattu, ja tällöin on todettu, ettei kukaan Suomessa tällä hetkellä toimivista lääkäreistä saisi sairaalahygieenikon erityispätevyyttä ilman lisäkoulutusta (parille virassa toimivalle lääkärille rittäisi 1-3 kuukauden lisäperehtyminen).
Perehtyneisyys Suomessa noudatettuihin käytäntöihin turvataan vähintään 3 kuukauden toimintajaksolla suomalaisessa yliopistollisessa sairaalassa. Tätä pidetään tärkeänä etenkin koko lääkärikoulutuksensa ulkomailla hankkineille.
Seuraavassa lisäselityksiä jatkokoulutuksen osista.
Kohta 1
Erityispätevyyttä hankkivan oletetaan mm. osallistuvan hygieniatyöryhmän toimintaan sairaalassa tämän ajan. Kliininen mikrobiologi ja infektiolääkäri voivat valintansa mukaan toimia joko infektiolääkärinä tai kliinisenä mikrobiologina.
Kohta 2
Tällä vaatimuksella pyritään perehtyneisyyteen epidemiologisessa ajattelussa ja tutkimusmenetelmissä. Suomalaisten lääkärien epidemiologian tuntemus on vähäinen, ja tämä on selvä puute sairaalahygieniasta vastaavilla lääkäreillä. Suomessa tähän jaksoon soveltuu Kansanterveyslaitoksen Infektioepidemiologian yksikkö. Ruotsissa sama kokemus voidaan saada Statens Bakteriologiska Laboratoriumissa, Tanskassa Statens Se- ruminstitutissa, Englannissa Colindalessa ja Yhdysvalloissa esimerkiksi Centers for Disease Control and Preventionissa (CDC).
Mikäli tähän kohtaan kuuluvaa aikaa haetaan osallistumalla koulutuksiin Suomessa tai ulkomailla, hyväksytään vain erityisesti sairaalahygieniaan suunnatut koulutustilaisuudet. Tällaisia ovat Suomen Sairaalahygieniayhdistys ry:n järjestämät Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät (4 päivää vuodessa) ja ulkomailla esimerkiksi Studiedagar för Svensk Förening för Sterilisering och Sjukhushygienin (3 päivää vuodessa), Lontoossa Meeting of the International Hospital Infection Society (5 päivää joka kolmas vuosi) sekä Yhdysvalloissa CDC:n järjestämät koulutuspäivät (vuosittain).
Kohta 3
Suomessa tällainen yksikkö on Kansanterveyslaitoksen Sairaalainfektiolaboratorio ja Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen laboratorio (niin kauan kun sen toiminnassa on sairaalainfektioihin perehtynyt henkilö). Vastaavia laboratorioita on esimerkiksi kohdassa 2 mainituissa ulkomaisissa laitoksissa.
Kohta 4
Tätä kohtaa pyritään painottamaan antamalla siitä koko vapaaehtoinen osa koulutuksesta. Tällä tarkoitetaan enimmillään Master of Science -tutkintoa hygieniassa ja epidemiologiassa esimerkiksi London School for Hygiene and Tropical Medicinessa ja osina jaksoa voi suorittaa esimerkiksi Nordiska Hälsovårdshögskolanissa Göteborgissa (4 viikon jaksoja esimerkiksi Sjukhushygieni tai Epidemiologi och Biostatistik), tai Society for Hospital Epidemiologyn (SHEA) tai CDC:n järjestämillä kursseilla Yhdysvalloissa.
Kohta 5
Tätäkin kohtaa painotetaan, edellisen tavoin, koska näin hankittua koulutusta ja kokemusta pidetään erittäin tarpeellisena Suomelle. Suomessa ei ole tällä hetkellä tällaista virkaa. Esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloisssa tällaisia virkoja on kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa.
Kohta 6
Tällä kohdalla pyritään erityisesti kannustamaan suomalaisen sairaalahygienian alan tieteellisiin tutkimuksiin. Sillä tarkoitetaan toimintaa, joka johtaa useisiin kansainvälisissä lehdissä julkaistuihin alkuperäistutkimuksiin sairaalainfektioista tai niiden torjunnasta. Mittava toiminta oppikirjatekstien tai katsausten kirjoittajana voidaan hyväksyä myös.
Kohta 7
Suomessa tällainen yhdistys on Suomen Sairaalahygieniayhdistys ry. Sen hallituksessa toimivat joutuvat järjestämään valtakunnallisen sairaalahygieniatäydennyskoulutuksen Suomessa, antamaan lausuntoja viranomaisille sairaalahygieniaa koskevissa asioissa ja osallistumaan Suomen Sairaalahygienialehden toimittamiseen. Vastaavia kansallisia yhdistyksiä on mm. kaikissa Pohjoismaissa.
