Sairaalahygienian erityispätevyys
Sairaalainfektio on suurin uhka potilaiden turvallisuudelle sairaaloissa. Suomessa vuosittain vähintään 50 000 potilasta saa sairaalainfektion ja infektioon kuolee 500 sellaista potilasta, jotka ilman infektiota olisivat selviytyneet kotiin. Potilasvahinkolain perusteella korvattavista vahingoista noin 40 % on sairaalainfektioita. Suomen Lääkäriliitto perusti syyskuussa 1994 sairaalahygienian erityispätevyyden ja sille on myös hyväksytty koulutusohjelma. Esityksen erityispätevyydestä tekivät Suomen Sairaalahygieniayhdistys ry ja Suomen Mikrobiologit -alaosasto, ja asiasta kuultiin myös Suomen Sisätautilääkärien yhdistystä ja Suomen Lastenlääkäriyhdistystä.
Suomessa, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Yhdysvalloissa, ei pyritä perustamaan sairaaloihin erityisiä päätoimisia lääkärin virkoja sairaalainfektioiden ehkäisyyn (Sosiaali- ja terveysministeriön muistio 1988:30). Kunkin kliinisen alan erikoislääkärin tulisi olla asiantuntija oman alansa sairaalainfektioiden ehkäisyssä. Kaikkia lääketieteen aloja yhdistävää erityisosaamista on edellytettävä infektiolääkäreiltä ja kliinisiltä mikrobiologeilta. Monessa sairaalassa sairaalainfektioiden rekisteröinti ja hygienia ovat kuitenkin lähinnä hygieniahoitajan asiantuntemuksen varassa.
Infektiotautioppi on sisätauti- tai lastentautiopin suppea erikoisala. Infektiolääkärin koulutuksessa pääpaino on kliinisillä taidoilla. Koulutukseen ei kuulu erityistä sairaalahygieniaan perehtymisen jaksoa. Sairaalahygienian kehityksen seuraaminen ei onnistu tieteellisiä yleislehtiä ja kliinistä kirjallisuutta seuraamalla. Vasta valmistuneilla infektiolääkäreillä ja kliinisillä mikrobiologeilla ei aina ole riittävää perehtyneisyyttä sairaalainfektioiden torjuntaan. Suomessa ei ole lääkäreille suunnattua jatkokoulutusta tällä alalla.
Kliinisen mikrobiologin virkoja on kaikissa keskussairaaloissa ja infektiolääkäreitä kaikissa yliopistosairaaloissa sekä kolmessa keskussairaalassa. Useat keskussairaalat suunnittelevat infektiolääkärin viran perustamista. Infektiolääkärien virkojen tärkeimpänä perusteena pidetään tarvetta saada mikrobiologin rinnalle kliinisen alan lääkäri vastaamaan sairaalahygieniasta. Lääkäreiltä edellytetään laajaa perehtyneisyyttä, sairaalarakentamisesta desinfektiomenetelmiin ja jätehuoltoon.
Suomen Lääkäriliiton perustaman erityispätevyyden odotetaan kannustavan infektiolääkäreitä ja kliinisiä mikrobiologeja hankkimaan sellaista perehtyneisyyttä sairaalahygieniaan, joka ei tule osana peruskoulutusta. Usein tämä merkitsee ainakin osittain kouluttautumista ulkomailla. Tärkeä tavoite on saada kaikkiin Suomen keskussairaaloihin lääkäri, joka on perehtynyt sairaalahygieniaan ja joka on motivoitunut kantamaan ammatillista vastuuta sairaalainfektioiden ehkäisystä koko sairaalassa. Kliinisen mikrobiologin virkoja on kaikissa keskussairaaloissa ja infektiolääkäreitä kaikissa yliopistosairaaloissa ja kolmessa keskussairaalassa. Useat keskussairaalat suunnittelevat infektiolääkärin viran perustamista. Näiden virkojen tärkeimpänä perusteena pidetään tarvetta saada vastuullinen lääkäri sairaalahygieniaan.
ERITYISPÄTEVYYDEN VAATIMUKSET
Erityispätevyyden myöntää Suomen Lääkäriliiton koulutusvaliokunta. Esityksen erityispätevyyden myöntämisestä tekevät Suomen Sairaalahygieniayhdistys ja Suomen Mikrobiologit -alaosasto hakemuksen perusteella. Hakijoiden pätevyyden arviointiin on nimetty asiantuntijoiksi neljä lääkäriä, kaksi infektiolääkäriä ja kaksi kliinistä mikrobiologia (Pekka Kujala, Jukka Lumio, Juhani Ojajärvi ja Marja-Liisa Klossner). Pätevyysvaatimukset on määritelty siten, etteivät kriteerit täyty tavallisen päivätyön sivutuotteena. Koulutusta on pyrittävä erityisesti hakemaan.
Erityispätevyys voidaan myöntää infektiolääkärille tai sellaiselle kliiniselle mikrobiologille, joka on toiminut valmistumisensa jälkeen vähintään kaksi vuotta sairaalan kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Tämän jälkeen hakijoilta edellytetään puolentoista vuoden koulutusta sairaalahygienian alalta. Koulutuksen rungon muodostaa toimiminen ohjatusti yliopistosairaalassa sairaalahygieniasta vastaavana lääkärinä. Muut koulutukseksi hyväksyttävät ansiot ovat palvelu tai koulutus infektiotautien epidemiologian alalla, palvelu sairaalainfektioihin erikoistuneessa laboratoriossa, soveltuva kurssimuotoinen koulutus ja sairaalainfektioalan kongressit, merkittävä tieteellinen tutkimustyö sairaalainfektioiden alalla ja aktiivinen toiminta kansallisessa tai kansainvälisessä alan yhdistyksessä. Toiminta Suomessa ja ulkomailla katsotaan samanarvoisiksi. Pätevyys voidaan myöntää vain Suomen Lääkäriliiton jäsenille.
Toivottavasti mahdollisuus erityispätevyyden saamiseen sairaalahygieniassa kannustaa lääkäreitä erityisesti perehtymään tähän infektiotautien keskeiseen alueeseen. Ja toivottavasti sairaalat myös arvostavat tätä pätevyyttä valitessaan infektiolääkäriä tai kliinistä mikrobiologia.
Erityispätevyyttä hakevat voivat ottaa yhteyttä Jukka Lumioon (Tampereen yliopistollinen sairaala, PL 2000, 33521 Tampere) tai muihin mainittuihin asiantuntijoihin.
