TaSLO ry päässyt jo 8 vuoden ikään Tarton yliopistosta valmistunut lääkäriksi 38 suomalaista
- Tarton yliopistosta on kaiken kaikkiaan valmistunut lääkäriksi 38 suomalaista. Tänä vuonna valmistuu 11, joten määrä on kohta viisikymmentä, kertoo Tarton Suomalaiset Lääketieteen Opiskelijat ry:n väistyvä puheenjohtaja Markus Lyyra.
Tarton yliopistoon on viiden viimeisen vuoden aikana otettu opiskelemaan lääketiedettä 25 ulkomaalaista vuodessa.
- Heistä on yleensä yli 20 suomalaisia. Näin ollen tästä eteenpäin joka vuosi parisenkymmentä suomalaista valmistuu lääkäriksi Tartosta.
Tartossa on tällä hetkellä noin 100 suomalaista opiskelemassa lääketiedettä. Se on selkeästi suurin ryhmä kaikista suomalaisista opiskelijoista, joita on paikkakunnalla yhteensä noin 350.
- Olemme vetäneet tänne paljon sellaista porukkaa, joka olisi aikaisemmin mennyt Ruotsiin, Saksaan tai Pietariin opiskelemaan lääkäriksi. Esimerkiksi Saksassa opiskelee lääketiedettä tällä hetkellä muistaakseni 38 suomalaista.
Lyyra haluaa muistuttaa siitä, että varsin moni suomalainen opiskelee lääketiedettä ulkomailla.
- Kun Suomessa mietitään lääkärien koulutusmääriä, olisi syytä muistaa, että meitä tulee hirveän iso määrä ulkomailta. Meitä valmistuu arviolta yhteensä nelisenkymmentä vuodessa, eikä koulutuksemme maksa Suomen valtiolle senttiäkään. Tämä asia olisi hyvä muistaa, kun Suomessa ehdotellaan vaikkapa sairaanhoitajien muuntokoulutusta lääkäreiksi. Meitä tulee pelkästään Tartosta sama määrä ja ilmaiseksi.
Hän kertoi, että kautta aikojen ensimmäinen rekrytointiryhmä Suomesta vieraili Tartossa vähän aikaa sitten.
- Tämä Etelä-Karjalan rekrytointiryhmä, jossa oli edustajia Lappeenrannasta, Kotkasta ja Imatralta, kävi rekrytoimassa sekä meitä että virolaisia lääkäreitä. Tilaisuudessa oli kuitenkin suomalaisia 90 prosenttia.
Lyyralle jäi mieleen erään rekrytointia tehneen johtavan lääkärin lausahdus.
- Hän sanoi, että jos uskaltaa tulla ulkomaille opiskelemaan ja pärjää kuuden vuoden ajan, niin kyllä sellaiseen lääkäriin pystyy luottamaan ja tukeutumaan myös Suomessa.
ENSIMMÄISET OPISKELIJAT 1980-LUVULLA
Ensimmäiset suomalaiset tulivat Tarttoon opiskelemaan lääketiedettä Neuvostoliiton aikana 1980-luvun lopulla.
- Tältä ajalta valmistui kolme tyttöä. Sen jälkeen tuli 3-4 vuoden tauko, jona aikana täällä ei opiskellut lainkaan suomalaisia, tietää Lyyra kertoa.
Tämän jälkeen tuli Suomesta 6-7 oppilaan ryntäys, josta kaksi valmistui oikealla ajallaan muutama vuosi sitten.
- Kun tätä seuraava vuosikurssi tuli, oli mukana jo yli 12 suomalaista. Tällöin Tartossa oli lääketiedettä opiskelemassa reilut 20 suomalaista ja päätettiin perustaa TaSLO ry vuonna 1995. Suomen Medisiinariliitto hyväksyi sen oitis liitännäisjäsenekseen.
Lyyra kertoo, ettei TaSLO:lla ollut 1990-luvun puolivälissä juurikaan virallisia yhteyksiä.
- Esimerkiksi muut kandiseurat eivät vierailleet täällä, mutta lääketehtaat kyllä kävivät. Jossain vaiheessa Medisiinariliiton edustajatkin vierailivat täällä.
Lääkäriliitto on käynyt esittelemässä liiton toimintaa kolmena viime vuonna Tartossa opiskeleville suomalaisille. Lääkäriliiton opiskelijajäseneksi pääsee, kun takana on neljän vuoden opinnot. Tänä vuonna Tartosta tuli liittoon 19 uutta opiskelijajäsentä.
Lyyra sanoo, että TaSLO:n toimintaan on yhdistyksen 8-vuotisen historian aikana tullut mukaan yhä enemmän virallisluontoista toimintaa.
- Kun täältä on alkanut valmistua yhä enemmän porukkaa, on puheenjohtajalle tullut hommia lisää. Kyse ei ole enää pelkästään biletoiminnan järjestämisestä. Puheenjohtaja ja hallitus hoitavat esimerkiksi yhteyksiä Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen laillistamiseen liittyvissä asioissa, Lääkäriliittoon jäsenyysasioissa sekä suhteita Nuorten Lääkärien Yhdistykseen ja Medisiinariliittoon.
Lyyra sanoo, että opiskelumateriaalin saaminen Tartossa on paljon vaikeampaa kuin Suomessa.
- Olemme TaSLO:ssa pyrkineet palvelemaan jäsenistömme kirjastolla, joka onkin aika laaja. Meillä on käytännössä kaikki kliinisten ja kohta myös prekliinisten alojen teokset kirjastossamme.
TaSLO:n toimistolta löytyy myös faksi ja internet-yhteydet, jotka ovat jäsenistön käytössä.
TARTTO ALETAAN TUNTEA OPISKELUPAIKKANA
Lyyran mukaan Tarton yliopiston tunnettuus lääketieteen opiskelupaikkana on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosien aikana.
- Syynä on se, että meitä on täällä jo niin paljon. Joskus kolme neljä vuotta sitten vielä kyseltiin, missä ihmeen Tartossa opiskelet lääkäriksi. Kun esimerkiksi Medisiinariliiton kokoukseen meni TaSLO:n kyltti rinnassa, luultiin edustajan olevan Tampereelta. Nyt kaikki kandiseurat ovat käyneet täällä, emmekä ole enää mitään outolintuja.
Hänen mielestään TaSLO:n tärkein tehtävä on tehdä Tartossa opiskelua tunnetuksi Suomessa. Lyyra on yhdistyksen järjestyksessä kolmas puheenjohtaja ja toiminut tehtävässä syksystä 2001 alkaen. Sitä ennen puheenjohtajana toimi Toni Vänni.
- Hän loi ensimmäiset yhteydet Suomeen ja oli mielettömän lahjakas suhteiden luomisessa. Suurin osa meidän suhteistamme Suomeen on hänen ansiotaan.
TaSLO:n ensimmäinen puheenjohtaja oli tällä hetkellä Turussa lääkärinä toimiva Atte Kivisaari, joka oli myös yhdistyksen perustajajäsen.
- Hän oli toiminnan uranuurtajia ja sillanrakentaja. Hän loi täällä Tartossa yhteydet, jotka ovat edelleen olemassa.
