Terveydenhuollon suomalainen laatujärjestelmä Suomen Lääkäriliiton toimintalinjat terveydenhuollon laadun parantamiseksi

Terveydenhuollon tavoitteena on väestön terveyden edistäminen. Siihen kuuluvat sairauksien ennaltaehkäisy, asianmukainen taudin määritys, hoito ja kuntoutus. Terveydenhuolto ja lääketieteellinen tutkimustyö ovat perinteisesti tähdänneet laadun parantamiseen. Viime vuosina laatu on nähty laajemmin kuin yksittäisten hoitomuotojen kehittämisenä. Koko terveydenhuollon palvelujärjestelmää tulee kehittää laatujohtamisen ja laadun parantamisen menetelmin. Laadun parantaminen ja sen seurauksena korkeatasoinen laatu eivät ole ohimeneviä muoti-ilmiöitä vaan keskeinen osa terveydenhuoltoa.

Suomen Lääkäriliitto pitää tärkeänä lääkärikunnan ja muun terveydenhuoltohenkilöstön motivoitumista ja sitoutumista laadun kehittämistyöhön. Lääkäriliitto näkee lääkärikunnan olevan keskeisessä asemassa moniammatillisessa terveydenhuollon laadun kehittämisessä. Lääkäriliitto ottaa aktiivisesti osaa laadunarviointiin liittyvään keskusteluun ja käytännön toteutukseen. Laadun kehittäminen on asteittain etenevä, työn sisältöä kehittävä ja lopputulosta parantava prosessi. Sitä tulee toteuttaa seuraavien linjausten mukaisesti:

Terveydenhuollon muutokset

Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ovat johtaneet terveydenhuollon rakenteiden nopean ja perusteellisen uudelleenarvioimisen tarpeeseen. Kunnilla on edelleen vastuu järjestää terveyspalveluja asukkailleen. Potilailla taas tulee olla oikeus hyvään hoitoon. Näiden velvollisuuksien ja oikeuksien välille tarvitaan laadukasta palvelujen toteuttamista. 1990-luvulle asti terveydenhuolto kasvoi nopeasti. Tässä kehityksessä määrä on ollut korostuneesti esillä. Tilanne on tässä suhteessa muuttunut. Lisäresursseja ei terveydenhuoltoon ole entiseen tapaan luvassa. Toimintoja joudutaan kehittämään uudelleen järjestelemällä nykyisiä voimavaroja. Tulevaisuudessa tulee yhä enemmän kiinnittää huomiota palvelujen sisältöön ja laatuun. Aiempaa enemmän on korostettu myös terveydenhuollon tuloksellisuutta, mikä edellyttää laatunäkökulmien tuomista selvemmin esille.

Tavoite: Suomalainen laatujärjestelmä

Terveydenhuollon laatuun kiinnitetään lisääntyvästi huomiota eri puolilla maailmaa erilaisissa järjestelmissä. Muualla kehitetyistä järjestelmistä voidaan meillä hankkia tietoa ja ottaa oppia. Terveydenhuollossa meillä on kuitenkin omaan yhteiskuntaamme ja kulttuuriimme perustuva järjestelmä, minkä vuoksi on tarpeen kehittää oma suomalainen laatujärjestelmä. Laatua ei voi sellaisenaan tuoda. Laadun lähtökohdat ovat omassa käytännön toiminnassa.

Laatu on palvelujen tuottajan ajattelutapa eikä palvelujen kysynnästä johtuva vaatimus. Laatu on joukko toimintatapoja, jotka ovat olennaisia palvelujärjestelmän kilpailukyvylle. Laatu parantaa asiakaspalvelua, vähentää kustannuksia ja lisää tuottavuutta.

Laatutyön lähtökohdat

1. Laatu luo terveyttä

Terveydenhuollon tavoitteena on edistää väestön terveyttä. Siihen päästään kehittämällä ennalta ehkäisyä, sairauksien hoitoa ja kuntoutusta. Toiminnan tulee perustua kaikkien osapuolten toiminnan arviointiin ja kehittämiseen.

2. Laatu on etiikkaa

Terveydenhuollon toiminnan tulee perustua kaikkien osapuolten kannalta eettisesti kestävälle pohjalle.

3. Laatu on hyvää lääketiedettä

Terveydenhuollon toiminnan tulee pohjautua lääketieteellisen tiedon ja kokemuksen perusteella tehokkaiksi ja tarkoituksenmukaisiksi pidettyihin tutkimuksiin ja hoitoihin.

4. Laatuun kuuluu osallistuminen

Eri potilas-, kansalais-, tuottaja- ja ammattijärjestöille tulee taata riittävät mahdollisuudet osallistua laadun kehittämistyöhön.

5. Laatu luo motivaatiota

Tietoisuus oman työn korkeasta laadusta on tärkeä hyvän työmotivaation ja työilmaston osatekijänä.

6. Laatu kuuluu koko terveydenhuoltoon

Laadun kehittämisen tulee koskea koko terveydenhuoltojärjestelmää ja sitä sivuavia toimintoja. Rakenteeseen, prosessiin ja toiminnan lopputulokseen tulee kohdistaa laadun parantamistoimia.

7. Palvelujen käyttäjillä on oikeus edellyttää hyvää asiakaspalvelua osana terveydenhuollon korkeaa laatua.

Hyvä asiakaspalvelu on osa terveydenhuollon laatua, jota palvelujen käyttäjillä on oikeus edellyttää.

8. Laatu luo uutta

Korkealaatuisen terveydenhuollon ylläpitäminen edellyttää riittäviä resursseja. Poliittisilla päättäjillä ja viranomaisilla on päävastuu terveydenhuollon riittävästä rahoituksesta. Laadukkaasti toimiva terveydenhuolto maksimoi resurssien tehokkaan käytön ja takaa väestölle parhaan mahdollisen terveyshyödyn.

9. Laatuun panostettava

Tuloksellisen laadun kehittämisen edellytyksenä työpaikoilla on resurssien ja työajan varaaminen laatutyöskentelyyn.

10. Laatua yhteistyöllä

Laadun kehittäminen onnistuu parhaiten lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteistyönä. Työpaikan henkilöstön tulee yhdessä sopia laatutyön suunnittelusta ja toteuttamisesta. Laadun parantaminen onnistuu, kun yksittäisen työyhteisön työntekijät yhdessä motivoituvat ja sitoutuvat tärkeinä pitämiinsä työskentelytapoihin ja tavoitteisiin.

11. Lääkärin rooli

Työyhteisössään lääkärillä on työtehtäviensä perusteella tärkeä rooli laatutyöskentelyssä.

12. Vastuuhenkilö toimintayksikössä

Käytännön tasolla laadun kehittämisestä vastaa terveydenhuollon toimintayksikön johtaja. Kaikilla työntekijöillä on vastuu oman ja toimintayksikkönsä työn kehittämisestä.

13. Laatua koulutuksella

Lääkäreiden perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen tulee sisältyä laadun parantamisen opetusta.

14. Laatua johtamiseen

Asiakas- ja väestökeskeinen laadun parantaminen luo uusia haasteita johtamiselle. Lääkäreiden laatujohtamiskoulutukseen kannattaa investoida.

Toiminta-alueet

Laatujärjestelmän toteuttamista voidaan tarkastella kolmen eri toiminta-alueen tasolla: lääketieteellinen, kliininen (lääketieteen toteuttaminen) ja palvelujärjestelmän taso. Lääketieteelliseen tasoon kuuluu tutkimus, hoito ja kuntoutusmenetelmien kehittäminen perus- ja kliinisen tutkimustyön keinoilla. Kliinisellä tasolla tutkimustyön tulokset sovitetaan käytännön toimintaan. Palvelujärjestelmän tasolla laatuun vaikuttavat sisällölliset tekijät sovitetaan terveydenhuollon toimintayksikön työhön ja luodaan asiakaspalvelun strategia.

Laatutyön porrastaminen

Palvelujärjestelmän tasolla laatutyö voidaan jakaa neljälle tasolle:

1. Yksittäisen lääkärin taso

Yksittäisen lääkärin tulee pitää omat tietonsa ja taitonsa ajan tasalla. Jokaisen kollegan tulee kouluttautua lääketieteen kehityksen myötä.

Yksittäisen lääkärin tulee toiminnassaan sitoutua laatutyöskentelyyn. Laatutyötä tulee käytännössä soveltaa yksittäisen potilaan hoitoon ja kohdeväestöön. Yksittäisen lääkärin laatutyössä tulee väestönäkökulma ottaa esille.

Potilaiden pääsyn vastaanotolle tulee olla joustavaa.

Terveyteen ja sairauteen liittyvät asiat tulee kommunikoida ymmärrettävästi potilaan kanssa.

Yksittäisellä lääkärillä on oikeus saada palautetta omasta työstään.

2. Toimintayksikön taso

Toimintayksikön tulee järjestää työntekijöilleen koulutusta ja hankkia laatutyötä koskevaa kirjallisuutta sekä pitää heidät kehityksessä ajan tasalla.

Terveydenhuollon toimintayksikön tulee luoda oma laatupolitiikkansa.

Toimintayksikössä tulee mahdollistaa laatutiedon soveltaminen kliiniseen työskentelyyn. Laatuprosessi tulee saada liikkeelle paikallisella tasolla. Toimintayksikössä tulee valita laatutyön painopistealueet. Laatutyön edellyttämät tiedonhallintajärjestelmät tulee luoda.

Toimintayksikön tulee huolehtia palvelujen saatavuudesta. Ammattiryhmien välistä yhteistyötä laatutyössä tulee kehittää.

3. Sairaanhoitopiirin taso

Sairaanhoitopiirin tasolla tulee järjestää laatutyöhön liittyvää tutkimus- ja selvitystyötä. Tutkimustyön avulla tulee harjoittaa alueellista väestödiagnostiikkaa.

Sairaanhoitopiirin tasolla tulee huolehtia laatutyöhön liittyvästä tiedonkulusta. Alueellisella tasolla tulee huolehtia kliinisten hoitokäytäntöjen toteuttamisesta. Kliinisten laatuohjelmien soveltamiseksi alueellisesti perustetaan sairaanhoitopiiritasolla olemassa olevien terveydenhuollon neuvottelukuntien yhteyteen asiantuntijaryhmiä (terveydenhuollon laadunasiantuntijatyöryhmä).

Alueellisesti tulee seurata hoidon porrastuksen toteutumista. Sairaanhoitopiirin tasolla tulee synnyttää laatupolitiikka.

4. Valtakunnallinen taso

Laatutyöhön liittyvä tutkimustyö tulee mahdollistaa ja organisoida. Tautikohtaisesti tulee luoda kliinisesti hyväksyttyjä hoito-ohjelmia (clinical practice guidelines, käypä hyvä hoito).

Valtakunnan tasolla tulee seurata laatutyön etenemistä. Laatutyön edellyttämät keskitetyt tiedostot tulee luoda. Laatutyön pohjalta tulee tuottaa siihen liittyvää kirjallisuutta. Valtakunnallisesti tulee huolehtia laatutyöhön liittyvän koulutuksen järjestämisestä.

Keskitetysti tulee huolehtia eri ammattijärjestöjen ja muiden asiasta kiinnostuneiden tahojen välisestä yhteistyöstä.