Työaikalaki on täynnä kysymyksiä
Elokuun alussa vahvistettu uusi työaikalaki ja siihen liittyvä KT:n yleiskirje A25/1996 ovat herättäneet voimakasta kuohuntaa lääkärikunnassa. Kunnallinen työmarkkinalaitos kehottaa yleiskirjeessään kuntia siirtämään lääkärit jaksotyöhön työnjohdollisena toimenpiteenä, josta ei tarvitse erikseen edes sopia. KT:n yksioikoiset tulkinnat uhkaavat tehdä tervetulleesta työsuojelulaista pakkosäädöksen, joka romahduttaa lääkärikunnan ansiotason. Jäsenet soittelevat huolestuneina liittoon ja työaikalakiin liittyvistä ongelmista keskustellaan vilkkaasti myös Lääkäriliiton ilmoitustauluilla Internetissä. Seuraavassa vastauksia muutamiin usein esitettyihin kysymyksiin.
valmistauduttaisiin huolella sen terveydenhuoltojärjestelmään, lääkärien työjärjestelyihin ja palkkauksen vaatimiin uudistuksiin.
Miksei liitto pyrkinyt saamaan lääkäreitä pois työaikalain piiristä?
Työaikalaki tulee voimaan 23.11.96, mutta sen lääkärikunnan kannalta olennaisin kohta eli ylityökatto 1.1.97. Lakia valmisteltaessa vielä viime keväänä kaikki osapuolet olivat yksimielisiä siitä, että ylityökatto tulee voimaan vasta nykyisen sopimuskauden päätyttyä eli helmikuusta 1998 alkaen, mutta lainvalmistelun viime vaiheessa ylityökaton voimaantulosäännöstä muutettiin siten, että se pääsääntöisesti tulee voimaan jo vuodenvaihteessa.
Lain mukaan tosin niillä aloilla, joilla on olemassa työaikoja koskeva sopimus, ylityökattoa sovelletaan vasta sopimuksen umpeuduttua. Lääkäriliitto katsoo lääkärisopimuksen olevan tällainen työaikoja koskeva sopimus, mutta työministeriön ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanta on toinen. Liitto on yrittänyt turhaan vedota kuntatyönantajaan sen puolesta, ettei uutta lakia sovellettaisi vielä ensi vuonna lääkäreihin vaan
Työaikalaki perustuu EU:n direktiiviin, johon verrattuna ylityökatto on tosin meillä säädetty vielä tiukemmaksi. Kyseessä on työsuojelun ja työllisyyden parantamiseen tähtäävä laki, joka on tarkoitettu koskemaan palkansaajakenttää mahdollisimman laajasti ja jonka piiriin pääsyä mm. yksityiset ylemmät toimihenkilöt vaativat ponnekkaasti. Lääkäriliiton päättävissä elimissä on kohtuutonta päivystyssidonnaisuutta pidetty vakavana työsuojeluongelmana ja katsottu, että lääkärienkin tulee saada lain suoma työaikasuoja.
Työaikalain toteuttamiseen liittyvät palkkaukselliset riskit on tiedostettu alusta alkaen, mutta luotettu siihen, että lääkärikunnan päättäväisellä yksimielisyydellä tämä sinänsä tervetullut uudistus pystytään viemään läpi tyydyttävällä tavalla.
Koskeeko laki kaikkia lääkäreitä?
Työaikalain ulkopuolella ovat itsenäisissä johtamistehtävissä toimivat sekä työntekijät, jotka työskentelevät sellaisissa oloissa, ettei työnantaja voi valvoa työhön käytettävän ajan järjestelyä. Ensimmäisen kohdan mukaan ulkopuolelle jäävät johtavat lääkärit sekä osa ylilääkäreistä. KT katsoo, että ulkopuolella olisivat myös pääsääntöisesti väestövastuulääkärit, sillä heidän työaikaansa ei ole ennalta määrätty. Työaikalain piiriin kuuluminen ratkaistaan tarkastelemalla kokonaisuutena sitä, miten työnantaja valvoo työajan käyttöä ja miten itsenäisesti lääkäri saa päättää työn tekemisen ajasta ja paikasta.
Lain vaikutukset terveyskeskuksissa jäävät vähäisemmiksi kuin sairaaloissa, joissa ylityökatto edellyttää muutoksia varsinkin raskaiden päivystyspisteiden työjärjestelyihin.
Miten ylityökatto vaikuttaa?
Työaikalain mukaan ylitöitä saa teettää työntekijää kohden korkeintaan 250 tuntia sekä paikallisesti sopimalla lisäksi 80 tuntia vuodessa. Paikallisen sopimuksen tekee lääkärien puolesta heitä edustava luottamusmies.
Ylityökatto on työnanantaja- ja työsuhdekohtainen. Laki ei koske ammatinharjoittajana toimimista. Lääkäri voi myös virkansa ohella työskennellä toisen työnantajan palveluksessa tai ulkopuolisen yhtiön lukuun.
Onko päivystys kokonaisuudessaan ylityötä?
Uudessa laissa määritellään työajaksi työhön käytetty aika sekä se aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Lääkäriliitto on lakiin vedoten edellyttänyt, että perustyöajan lisäksi työpaikkapäivystys on luettava kokonaisuudessaan työajaksi. KT tulkitsee lääkärien työajaksi päivystyksen osalta vain aktiivityöajan.
Työaikalakiin ja sitä koskevaan KT:n yleiskirjeeseen liittyy monia muitakin terminologisia ristiriitoja, joiden takia niitä ei voi sellaisenaan soveltaa lääkärien työhön. Esimerkiksi lain tarkoittamat ylityötä koskevat määräykset puuttuvat lääkärisopimuksesta kokonaan.
Mitä on jaksotyö?
Jaksotyötä on aiemmin kutsuttu periodityöksi tai epäsäännölliseksi vuorotyöksi. Jaksotyössä lääkärien 37 viikkotunnin perustyöaikaa voitaisiin siirtää iltaan ja yöhön. Työaika voidaan myös sijoitella siten, että se 3 viikon jaksossa keskimäärin tasoittuu 111 tunniksi. Jaksotyöhön siirtyminen vähentäisi päivystysaikaa ja samalla päivystyskorvauksia. Epämukavan työajan korvaukset eivät vastaa menetettyjä päivystysajan tuloja, varsinkaan aktiivityön korvauksia.
Lääkäriliitto ei hyväksy KT:n yleiskirjeessään 25/1996 kunnille antamaa ohjetta siirtää lääkärit jaksotyöhön työnjohdollisena toimenpiteenä noudattamalla lääkärisopimuksen määräyksiä sellaisenaan. Päivystysvuorojen muuttaminen "normaaleiksi työvuoroiksi" kesken sopimuskauden KT:n esittämällä tavalla ei ole mahdollista. Lääkärisopimus neuvoteltiin nykyisenkaltaista päivystysjärjestelmää varten ja jos työaikajärjestelmä muutetaan, on siihen liittyvä korvausjärjestelmä samalla uudistettava.
Riittääkö lääkärimäärä uudistuksen toteuttamiseen?
Ylityökaton käyttöönoton ja siihen liittyvän töiden uusjaon on arvioitu vaativan noin 400 uuden lääkärinviran perustamista lähinnä sairaaloiden raskaisiin päivystyspisteisiin. Työttömiä lääkäreitä on nykyisin noin 350, mutta he eivät yleensä edusta juuri niitä spesialiteetteja, joita raskaisiin päivystyspisteisiin tarvittaisiin.
Uusia lääkäreitä valmistuu lähivuosina noin 500 vuodessa, joten varsinaista lääkäripulaa ei synny, mutta lain käyttöönotto pidemmällä aikavälillä olisi antanut paremmat mahdollisuudet sopeutua siihen liittyvään lisätyövoiman tarpeeseen.
Ehdoton ylityökatto ja jaksotyöhön siirtyminen vuodenvaihteessa aiheuttaisi varmasti häiriöitä sairaaloiden toiminnalle. Esimerkiksi anestesiologien koko vuoden ylityökaton arvioidaan tulevan täyteen jo huhtikuussa. Miten leikkaukset loppuvuonna hoidetaan?
Mitä nyt pitäisi tehdä?
Lääkäriliitossa valmistellaan parhaillaan uutta työaika- ja palkkausmallia, jossa uusi työaikalaki otetaan huomioon ja ammattikunnan ansiotaso pyritään säilyttämään. Tavoitteena on sopia siitä kuntatyönantajan kanssa vielä kuluvan vuoden aikana. Liiton ohje on, ettei missään sairaalassa muuteta voimassaolevia työaikajärjestelmiä, ennenkuin uuden järjestelmän mukaisesta palkkauksesta on keskitetysti sovittu. Liitto selvittelee myös edellytyksiä irtisanoa voimassaoleva lääkärisopimus.
Paikallistasolla on kuitenkin syytä keskustella tilanteesta ja henkisesti varautua edessä olevaan vaikeaan kiistaan. Ylityökaton aiheuttamaa virkalisäystä kannattaa etukäteen selvitellä ja muistuttaa poliittisia päättäjiä niiden huomioon ottamisesta ensi vuoden budjeteissa. Lääkäriliitto ei hyväksy Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lähtökohtaa, että uudet virat rahoitetaan säästyneillä päivystyskorvauksilla.
Osallistu työaikalakia koskevaan keskusteluun Lääkäriliiton omassa Internet-palvelussa (http://www.fimnet.fi. Valitse Fimnet jäsenille, ilmoitustaulut, edunvalvonta).
Uulo Arhion stipendit jaettiin
Kunnanlääkäri Uulo Arhion muistorahastosta on jaettu yhteensä 150 000 markkaa apurahoja geriatrian tutkimukseen sekä alan jatko- ja täydennyskoulutukseen. Apurahat myönnettiin seuraaville lääkäreille:
Merja Ahto 10 000 mk
Suvi-Marja Hakala 25 000 mk
Tiina Huusko 20 000 mk
Aino Jaakkola 20 000 mk
Anna-Liisa Koivisto 20 000 mk
Juhani Miihkinen 25 000 mk
Kaisu Pitkälä 5 000 mk
Leena Timonen 15 000 mk
Veikko Viitasalo 10 000 mk
Kuvassa vasemmalta palkinnon saajista Aino Jaakkola, Anna-Liisa Koivisto, Merja Ahto ja Leena Timonen sekä rouva Saimi Arhio ja toiminnanjohtaja Markku Äärimaa.
