Varo yksisarvisia!
Lääkäriliiton laatiman suosituksen tarkoituksena on täsmentää lääkärin velvollisuuksia suhteessa uskomushoitoihin.
– Luottamuksen säilyttäminen on tärkeää. Potilaan pitää voida keskustella lääkärin kanssa avoimesti myös uskomushoidoista, Kati Myllymäki sanoo.
– Lääkärin tulee käyttää potilaan hoidossa vain lääketieteellisen tutkimustiedon tai kokemuksen hyödylliseksi osoittamia menetelmiä, tutkimuksia ja hoitoja. Tämä lähtee jo lääkärinvalasta, toteaa Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.
– Lääketiede on tiede, eikä mielipide. Uskomushoidot perustuvat nimensä mukaisesti uskomuksiin sairauksien syistä, eikä niiden tehosta ole mitään tutkimusnäyttöä.
– Potilaan pitää voida luottaa siihen, että lääkärin antama hoito perustuu tutkittuun tietoon. Siksi lääkärin ei pidä antaa uskomushoidoiksi katsottavia hoitoja lääkärin nimikkeellä eikä markkinoida niitä lääkärin toimintana.
Jäniksenkäpälistä magneettirannekkeisiin
Monet potilaat kokevat saavansa apua uskomushoidoista.
– Joistain uskomushoidoiksi kutsutuista hoidoista potilas voi hyötyä plasebovaikutuksen takia. Hoito on myös hoivaa ja lohduttamista, vuorovaikutusta. Kun lapselle tulee mustelma, ja äiti puhaltaa siihen, se auttaa, vaikka ei se tietenkään lääketiedettä ole. Uskomushoidoissa on paljon samaa – potilas tuntee tulleensa kohdatuksi, Myllymäki sanoo.
– Uskomushoitojen tarjoajia on monenlaisia. On perinteisiä kansanparantajia, joista suuri osa on varmasti liikkeellä hyvin aikein. Jos potilas kokee saavansa apua esimerkiksi erilaisista hieronnoista tai kylvyistä, niin mikäs siinä.
– Toisaalta on myös huijareita, jotka pyrkivät vain hyötymään taloudellisesti tarjoamistaan ihmevesistä, voiteista ja muista sellaisista. Humpuukituotteita on ollut antiikin ajoista lähtien, ja nykyään niiden ympärillä pyörii myös iso bisnes. Jäniksenkäpälien tilalle ovat vaan tulleet magneettirannekkeet sun muut härpäkkeet.
– Ihmisillä on jonkinlainen tarve uskoa ihmeisiin. Uskomushoidot voivat tuoda toivoa. Ymmärrän, että joskus ne ovat potilaalle myös viimeinen oljenkorsi.
– Mediassa on toisinaan kritiikittömiä juttuja ihmeparannuksista. Kun esimerkiksi kerrotaan, että koivun tuhka on parantanut potilaan syövän, joku uskoo. Samaten monet uskovat, että kaikki luonnontuotteet ovat terveellisiä, vaikka luonnossa on myös myrkkyjä. Esimerkiksi joistain yrttivalmisteista voi tulla maksavaurioita.
On tärkeää, että potilas voi rohkeasti kertoa myös käyttämistään luontaistuotteista ja -hoidoista. Vaarallista on, mikäli potilas jättää lääketieteellisen hoidon, esimerkiksi syöpälääkkeet, pois ja korvaa lääkkeet uskomuslääkinnällä.
– Lääkärin velvollisuus on kertoa potilaalle uskomushoitojen mahdollisista haitoista. Lääkärin ei kuitenkaan pidä olla hoitosuhteessa tuomarina. Luottamuksen säilyttäminen on tärkeää. Potilaan pitää voida keskustella lääkärin kanssa avoimesti myös uskomushoidoista, Myllymäki muistuttaa.
Lainsäädäntöön tarvittaisiin suojapykälä
Lääkärin tulee olla tietoinen siitä, että tietyt potilasryhmät ovat erityisen alttiita uskomushoitoihin liittyville riskeille. Tällaisia potilaita ovat esimerkiksi lapset, mielenterveyspotilaat sekä syöpää tai vakavaa kroonista sairautta sairastavat potilaat.
Lääkäriliitto on jo pitkään ajanut sitä, että lainsäädäntöön tulisi esimerkiksi Ruotsin mallin mukainen suojapykälä, jossa rajoitettaisiin uskomushoitojen antamista haavoittuvassa asemassa oleville.
– Toivoisimme, että tämä tulisi tavoitteeksi seuraavaan hallitusohjelmaan, Myllymäki sanoo.
› Suositus suhtautumisesta uskomushoitoihin löytyy Lääkäriliiton verkkosivuilta osoitteesta www.laakariliitto.fi > edunvalvonta ja suositukset > liiton suositukset.
Terveydenhuollon ammattihenkilölain mukaan lääkärin on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti. Lääkärin tulee jatkuvasti täydentää omaa osaamistaan, jotta hänellä on ajantasainen tieto vallitsevista tutkimus- ja hoitokäytännöistä ja lääketieteellisesti vaikuttaviksi ja vaikuttamattomiksi todetuista hoidoista.
