Lehti 50-52: Liitto toi­mii 50-52/2016 vsk 71 s. 3280 - 3281

Yhteistoiminta johtamisen välineeksi

Luottamusmiehet ja esimiehet kokoontuivat 29.11.2016 ensimmäistä kertaa yhteiseen valtakunnalliseen seminaariin. Teemana oli Yhteistoiminnalla yhteiseksi eduksi.

Pauliina Pohjala
Kuvituskuva 1

Työpsykologiasta väitellyt Helena Åhman korosti tunteiden merkitystä vuorovaikutustilanteissa.

Kuvituskuva 2

Päivän teemat herättivät keskustelua myös kahvitauolla.

Kuvituskuva 3
Kuvituskuva 4
Kuvituskuva 5
Kuvituskuva 6
Kuvituskuva 7

Kaikkien puhujien viesti oli sama: muutoksen läpiviemiseksi tarvitaan aitoa yhteistyötä ja luottamusta osapuolten välillä. Kaikki näkivät luottamusmiesjärjestelmän säilyttämisen arvoisena. Tilaisuuden avasi KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen yleisellä katsauksella kuntatalouden työmarkkinatilanteeseen.

Jalosen avauksen jälkeen JUKOn neuvottelupäällikkö Jouko Vattulainen kävi läpi yhteistoimintaa lain näkökulmasta. Vattulainen korosti, että yt-lain noudattaminen pitäisi nähdä velvollisuuden sijaan myös mahdollisuutena, win-win –tilanteena, jossa sekä työnantaja että työntekijä voittavat. Ennen lopullista päätöstä pitää henkilöstöllä olla ollut tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaapäätöksentekoon. Usein kompastuskivenä on Vattulaisen mukaan ollut se, että työnantajat näkevät yhteistoimintaneuvottelut hidasteena, ja työntekijät kokevat ettei heillä ole todellista mahdollista vaikuttaa. Edellytyksinä onnistuneelle yhteistoiminnalle hän näki luottamuksen ja avoimen ilmapiirin.

Yhteistoiminta mielletään usein virheellisesti koskemaan vain henkilöstön vähentämiseen tähtäävää toimintaa. Edessä olevien sote-uudistusten myötä onkin hyvä palauttaa mieleen, että yhteistoimintalakia tulee soveltaa aina, kun tehtävillä päätöksillä on vaikutuksia henkilöstöön.

Pois poteroista

– Yhteistoiminnassa kaikki innostuneet henkilöt innovoivat uutta toimintaa, kuvaili Kainuun kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto. Ahopelto esitteli Kainuussa toteutettua sote-integraatiota ja alleviivasi henkilöstön osallistumisen tärkeyttä päätöksentekoon ja muutoksen läpivientiin. Kainuussa onnistunut yhteistyö on tuonut sekä kustannussäästöjä että lisännyt asiakaslähtöisyyttä.

– Mitään muutosta ei tapahdu jos työntekijät eivät itse tee muutosta jokapäiväisessä työssään, Ahopelto summasi.

Työnantajan äänen seminaarissa toi kuuluviin KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas, joka esitteli yhteistoiminnan periaatteet: työntekijöiden kuuleminen, perusteiden selvittäminen, vaikutusten läpikäynti, vaihtoehtoisten toimintatapojen etsintä ja neuvottelu yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevasta asiasta. Myös Nybondas-Kangas korosti henkilöstön hyvinvoinnin yhteyttä tuloksellisuuteen. Hänen mukaansa hyvä yhteistoiminta on jatkuvaa ja tapahtuu päivittäin organisaation eri tasoilla.

Tunteet keskiöön

Päivän odotetuimpiin puhujiin kuului Speakersforumin vuoden 2015 puhujaksi valittu työpsykologiasta väitellyt tekniikan tohtori Helena Åhman (TkT, KM). Åhmanin mukaan läpinäkyvässä yhteiskunnassa ollaan siirtymässä ottajajohtajien ajasta antajajohtajien aikaan, jossa johtajuus nähdään auttamistehtävänä eli yhteistoiminnan edistämisenä. Keskustelun merkitys keskinäisen ymmärryksen luomisessa on suuri.

Lue myös

Åhman kertoi onnistuneen yhteistoiminnan vaativan kykyä asettua vastapuolen asemaan. Hänen mukaansa tunteilla on huomattavasti suurempi vaikutus ajatteluun ja toimintaan kuin yleisesti tiedostetaan. – Aivomme aktivoituvat eri tavalla ihmisten kohdalla joiden ajattelemme kuuluvan samaan joukkoon kanssamme. Vaikeissa yhteistoimintatilanteissa pitäisi miettiä mitä yhteistä minulla on vastapuolen kanssa, ja pyrkiä pääsemään ikään kuin samalle puolelle tämän kanssa.

Tästä johtuen myös johtamisessa korostuu tunnesiteiden luominen henkilöstön suuntaan. Tutkimusten mukaan parhaiten toimivia tiimejä yhdistää psykologinen turvallisuus, mikä tarkoittaa uskallusta tuoda esille myös vaikeita ja negatiivisia asioita. Aalto-yliopistossa tutkitaankin myötätuntoa organisaation kilpailuedun näkökulmasta.

– Muutoksessa erityisesti myötätunto ja sosiaalinen tuki ovat tärkeitä. Kuulluksi tuleminen on meillä kaikilla perustarve, Åhman summasi.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030