Ylityökatto ja jaksotyö tulossa jo vuodenvaihteessa: Lääkäriliitto vaatii palkkauksesta sopimista
Elokuun 9. päivänä vahvistettua työaikalakia muutettiin viime vaiheessa siten, että ylityökatto tulee voimaan jo 1.1.1997 lukien. Lääkäriliiton hallitus vetosi kuntatyönantajaan, jotta lain soveltamista lääkäreihin olisi lykätty nykyisen sopimuskauden loppuun eli vuoden 1998 puolelle, jolloin siihen liittyvät työjärjestelyt olisi ehditty kunnolla valmistella ja palkkauksesta sopia. Kunnallinen työmarkkinalaitos pyrkii kuitenkin ajamaan lääkärit jaksotyöhön jo ensi vuoden alusta, vaikka siihen liittyvät käytännön järjestelyt ovat vielä täysin auki ja lääkärikunta kuohuksissaan uhkaamassa olevasta ansiotason laskusta. Seuraavassa selostetaan työaikalain käsittelyä Lääkäriliitossa elokuun lopulla. Työaikauudistuksen valmistelu liitossa jatkuu vastedes kuumeiseen tahtiin, jotta jäsenistön toimeentulo ja terveydenhuollon toiminta saadaan turvatuiksi kiristyneestä aikataulusta huolimatta.
Lääkäriliiton hallitus 23.8.: Ei hätiköiden työaikalakiin
Lääkäriliiton hallitus totesi kokouksessaan 23.8.1996, että työaikalakia voidaan ryhtyä soveltamaan lääkäreihin vasta, kun siihen liittyvästä palkkauksesta on sovittu. Koska uuden työaikakorvausjärjestelmän aikaansaaminen kuluvan vuoden aikana näytti epärealistiselta, liitto päätti esittää Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle, että uutta lakia noudatettaisiin lääkäreihin vasta nykyisen sopimuskauden päätyttyä eli aikaisintaan helmikuun 1998 alusta. Työaikalain soveltaminen merkitsee suurta mullistusta koko terveydenhuoltoon, joten lääkärien uudet työjärjestelyt tulisi liiton mielestä valmistella huolella sekä selvittää lain vaikutukset lääkärien virkamääriin, koulutukseen ja työsuojeluun. Potilasturvallisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että työaikauudistuksen toteutus tapahtuu suunnitellusti ja hallitusti.
Työaikalaista viime keväänä neuvoteltaessa oli lähtökohtana, että siihen liittyvät työaikarajoitukset tulevat käytännössä voimaan vasta nykyisen sopimuskauden päätyttyä vuonna 1998, minkä katsottiin antavan riittävästi aikaa valmistella lääkärien työjärjestelyjen ja palkkauksen uudistamista. Uuden lain mukaan ylityötä saa teettää korkeintaan 330 tuntia vuodessa työntekijää kohden. Ylityökaton vaikutukset tuntuvat eniten sairaaloiden raskaissa päivystyspisteissä, joissa lääkärien päivystysmäärää joudutaan rajoittamaan ja perustamaan uusia vakansseja.
Viime vaiheessa laki kuitenkin muutettiin siten, että ylityökatto tuleekin voimaan jo vuoden 1997 alusta lukien. Elokuussa vahvistettuun lakiin liittyy tosin siirtymäsäännös, jonka mukaan niillä aloilla, joilla voimassaoleva työaikoja koskeva sopimus, ylityökattoa sovelletaan vasta sopimuskauden päätyttyä. Lääkäriliitossa on katsottu, että nykyinen lääkärisopimus säätelee lääkärien työaikoja ja että uuteen järjestelmään tulisi siirtyä vasta voimassaolevan sopimuksen umpeuduttua eli aikaisintaan helmikuun 1998 alusta lukien.
Kunnallinen työmarkkinalaitos katsoo puolestaan, ettei lääkärisopimus ole lain tarkoittama työaikoja koskeva sopimus ja näkee uuden lain mukaisen työaikakaton koskevan lääkäreitä 1.1.1997 lukien. Lääkäriliiton hallituksen käsittelyssä 23.8. oli KT:n neuvottelupäällikön Heikki Saipion yleiskirjeluonnos, jossa esitettiin lääkärien siirtämistä ensi vuoden alusta jaksotyöjärjestelmään työnjohdollisena toimenpiteenä sopimatta lainkaan palkkauksen uudistamisesta.
Lääkäriliiton hallituksessa yleiskirjeluonnos herätti voimakasta kritiikkiä. Sen todettiin sisältävän useita virheellisiä tai kyseenalaisia virkaehtosopimuksen ja työaikalain tulkintoja. Ennenkaikkea arvosteltiin kuntatyönantajan pyrkimystä siirtää lääkärit työaikajärjestelmään, jossa ammattikunnan ansiotaso romahtaa. Perustyöajan sijoittelu iltaan ja yöhön merkitsisi päivystysaikojen lyhenemistä ja lääkärien kokonaisansioiden selvää laskua.
Hallituksessa käydyssä keskustelussa suhtauduttiin jaksotyöjärjestelmään epäillen. Kyseessä on lähinnä sairaanhoitajien periodityötä muistuttava järjestelmä, jonka soveltuvuutta lääkärintyöhön ei ole selvitetty. Useissa puheenvuoroissa korostettiin, ettei vuorotyö tule kysymykseen eivätkä lääkärit missään muussakaan Euroopan maassa tee vuorotyötä.
Kokouksessa tuli myös huoli niistä seurauksista, joihin hätiköity ylityökaton käyttöönotto saattaa johtaa. Jatkuvat työaikojen uudelleenjärjestelyt eivät anna lääkäreille työrauhaa keskittyä potilaiden hoitoon parhaalla mahdollisella tavalla. Se, että palkkoja leikataan enemmän kuin mitä työaika lyhenee, vie varmasti työmotivaation ja voi johtaa ongelmiin työpaikoilla. Kaikilta erikoisaloilta ei vuoden alussa löydy riittävää määrää työttömiä spesialisteja täyttämään niitä uusia virkoja, joita päivystyskaton asettaminen edellyttää. Uusien työjärjestelyjen pelätään myös vaikeuttavan apulaislääkärien koulutusta.
Liiton hallitus katsoi, ettei lääkärien työaikajärjestelmää saa muuttaa, ennenkuin uuteen järjestelmään liittyvistä korvauksista ja muista käytännön järjestelyistä on sovittu. Jotta uudistuksen valmisteluun ja neuvotteluihin jäisi riittävästi aikaa, hallitus päätti esittää KT:lle, ettei uutta työaikalakia sovellettaisi lääkäreihin miltään osin ennen nykyisen sopimuskauden päättymistä 31.1.1998.
KT 27.8.: Lääkärit kiireesti jaksotyöhön
Lääkäriliiton hallituksen vetoomus esitettiin Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle 27.8. pidetyissä neuvotteluissa. Liiton näkemys ei herättänyt mitään vastakaikua kuntatyönantajassa, vaan KT pysyi työministeriön näkemykseen nojautuen kannassaan, että työaikakatto koskee lääkäreitä 1.1.1997 lukien. KT ilmoitti myös aikovansa lähettää elo-syyskuun vaihteessa kunnille yleiskirjeen lääkärien siirtämisestä jaksotyöhön. Tätä kirjoitettaessa ei yleiskirjettä ollut vielä lähetetty, mutta lehden ilmestyessä se lienee jo kentällä.
Ilmapiiri Lääkäriliiton ja KT:n välisissä neuvotteluissa elokuun lopulla oli kireä eikä yksimielisyyttä työaikauudistuksen toteuttamiseksi rakentavassa hengessä näyttänyt löytyvän. Liiton ja kuntatyönantajan kesken vallitsee useita tulkintaerimielisyyksiä siitä, onko esimerkiksi sairaalapäivystys kokonaisuudessaan luettava työajaksi, millaiset korvaukset lääkäreille ylityöstä maksetaan sekä siitä, voiko lääkäri antaa tai evätä suostumuksensa päivystykseen samaan tapaan kuin muut ammattiryhmät ylityöhön.
EVA 28.8.: Työryhmä valmistelemaan jaksotyön palkkausmalleja
Lääkäriliiton edunvalvontavaliokunnassa KT:n yleiskirjeluonnoksessa esitetyt ohjeet jaksotyön järjestämisestä herättivät tyrmistystä ja niiden todettiin lamauttavan sairaaloiden toiminnan. Lääkärien perustyöajan sijoittelu iltaan ja yöhön johtaisi poliklinikkatoiminnan supistumiseen ja sairaaloiden tuottamien palveluiden rajuun vähenemiseen. Eräissä puheenvuoroissa epäiltiin lääkärien työaikauudistuksen perimmäisenä tarkoituksena olevankin kalliina pidetyn erikoissairaanhoidon alasajo.
EVAn kokouksessa todettiin, ettei lääkärikunnan ansioiden laskuun KT:n yleiskirjeessä kaavaillulla tavalla voida missään tapauksessa suostua vaan jaksotyötä varten on kehitettävä uusi palkkausjärjestelmä, jolla päivystyskorvausten vähenemistä kompensoidaan. Työaikalain mukaisia uusia työjärjestelyjä ja palkkausmalleja valmistelemaan asetettiin työryhmä, jonka on määrä tuottaa ehdotuksia nopealla aikataululla, jotta niistä voitaisiin sopia vielä kuluvan vuoden aikana. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Anne Santalahti ja jäseniksi Heli Lagus, Martti Lalla, Ari Palomäki ja Heikki Pälve. Ryhmä toimii kiinteässä yhteistyössä Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Matti Koivistoisen ja apulaisneuvottelupäällikkö Mikko Kankaan kanssa ja voi tarvittaessa osallistua myös neuvotteluihin kuntatyönantajan kanssa.
EVA päätti myös, että työaikalain avoimista kysymyksistä pyritään saamaan mahdollisimman pian puolueettoman asiantuntijaelimen Työneuvoston lausunto. Lisäksi korostettiin tiedottamisen merkitystä: koko ammattikunta sairaanhoitopiirien johtavista lääkäreistä rivijäseniin on saatava mukaan toimintaan sen puolesta, että työaikalaki saadaan käyttöön lääkärikunnan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.
