Pääkirjoitus Suom Lääkäril 2024;79:e41006, www.laakarilehti.fi/e41006

308 menetettyä elämää

Pekka Nykänen

On taas vaarallisin aika vuodesta. Kesälomaliikenne käynnistyy ja jatkuu elokuulle.

Vaarallisin siksi, että ratti vetää puoleensa päihtyneitä.

Onnettomuustietoinstituutti Oti julkisti toukokuun lopulla raportin, jossa käydään läpi tutkijalautakuntien vuosina 2018–2022 selvittämät onnettomuudet (1). Päihtynyt moottoriajoneuvon kuljettaja aiheutti tuona aikana 271 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Henkensä niissä menetti 308 kansalaista.

Ylivoimaisesti vaarallisin oli heinäkuu. Päihdeonnettomuuksia tapahtui viisi kertaa enemmän kuin tammikuussa ja kolmanneksen enemmän kuin kesä- tai elokuussa.

Suomen liikenneturvallisuutta ohjaa nollavisio: kenenkään ei pitäisi kuolla eikä loukkaantua vakavasti.

308 menetettyä elämää sopii tähän huonosti. Niin huonosti, että päihdeonnettomuuksien juurisyihin olisi tarpeen puuttua. Päihteet olivat mukana yli joka kolmannessa kuolonkolarissa.

Tärkein havainto on tässä: kahdella kolmasosalla päihdeonnettomuuksien kuljettajista oli viitteitä riippuvuudesta. Henkiä ei niinkään vie satunnainen viikonloppu- ja kesäkännääjä vaan vakavamman ongelman kanssa painiskeleva lähimmäinen.

Vastuuta lankeaa siksi terveydenhuollolle.

Otin mielestä lääkärit voisivat tunnistaa päihderiippuvuuden nykyistä paremmin. Riippuvuutta pitäisi käsitellä ajoterveyttä heikentävänä sairautena ja kuntoutusta tulisi tehostaa.

Ajo-oikeuksiin se haluaa puututtavan nykyistä voimakkaammin ja ajokieltoja pidennettävän. Otin arvion mukaan lääkärit antavat ajokieltoja päihdeongelmien määrään nähden edelleen niukasti.

Ajatukset ovat kannatettavia mutteivät helppoja toteuttaa. Ajo-oikeuden kieltäminen potilaalta voi tuoda hien kokeneenkin kollegan otsalle.

Totuus kuitenkin on, että kun terveydenhuollon ammattilainen väärinkäytön huomaa, se on usein ehtinyt pitkälle. Valtaosa riippuvaisista on hoidon ulkopuolella.

Parasta on selvittää päihteiden käyttöä pelotta ja matalalla kynnyksellä.

A-klinikan sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Margareeta Häkkinen korosti tammikuussa Lääkärilehdessä, ettei ajoterveyden tutkiminen uhkaa hoitosuhdetta (2). Varhainen puuttuminen auttaa potilasta säilyttämään kortin, ja ajokiellon uhka motivoi etenkin keski-iän ylittäneitä miehiä.

Tukea päätöksiin voi hakea yliopistosairaaloiden ajopoliklinikoilta, päihdehoitajilta ja päihdeklinikoilta.

Järjestelmän tasolla olisi syytä parantaa tiedonkulkua, jotta poliisin tiedot päihteiden käytöstä siirtyisivät lääkäreille.

Toivotan lukijoillemme hyvää ja ajoturvallista kesää. Monet meistä voivat vaikuttaa siihen myös itse kuljettajina.

Painettu Lääkärilehti ilmestyy seuraavan kerran 9. elokuuta.

Verkossa uutistuotantomme jatkuu läpi kesän, ja uutiskirjeitä lähetämme normaalin neljän sijaan kaksi viikossa.

Kirjoittaja

Pekka Nykänen vastaava päätoimittaja


Kirjallisuutta
1
Räty E. OTI-Päihderaportti 2024. Onnettomuustietoinstituutti. https://www.lvk.fi/document/551159/00D93F3E8A11D4285C3D28CD9BEE7DE17FD1C71DFA770EE4647E0D06C64859D4
2
Pihlava M. Kuolonkolarien kuljettajista 38 prosenttia päihtyneitä – ajoterveyden selvittämisessä on puutteita. https://www.laakarilehti.fi/kliininen-tyo/kuolonkolarien-kuljettajista-38-prosenttia-paihtyneita-ajoterveyden-selvittamisessa-on-puutteita/
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat