Monilla maapallon kulttuureilla on omat astrologiset perinteensä. Tähtiin on tähytty, kun on haluttu varmistaa oikea hetki matkalle, taistelulle tai häille. Taivaankappaleiden liikkeissä on nähty jumalallista tarkoitusta, ja niiden on ajateltu ohjaavan elämää salatulla tavalla. Yhä nykyäänkin iltapäivälehdet julkaisevat sinnikkäästi horoskooppeja.

Tähtien asennolla ihmisen syntymähetkellä ei taida olla todellista merkitystä (jos tähtiä enää edes valosaasteelta näkyy). On kuitenkin muita suuria ja pieniä voimia, joilla on yllättäviä vaikutuksia ihmiskohtaloihin.

On esimerkiksi viitteitä, että makrotalouden tilanne henkilön nuoruudessa voi ohjata hänen säästämistään ja sijoittamistaan vuosikymmenten ajan. Ulrike Malmendierin ja Stefan Nagelin taloustieteelliset tutkimukset näyttävät osoittavan, että nuoruudessa koettu lama tai nousukausi on kuin leima, joka vaikuttaa koko loppuiän taloudenpitoon ja riskinottohalukkuuteen.

Tämä saattaa osaltaan valottaa, miksi ihmiset tekevät keskenään erilaisia taloudellisia päätöksiä, hyviä ja huonoja, joskus älykkyydestä tai koulutustasosta riippumatta.

Myös mikrotason ensikohtaamiset voivat lyödä ihmiseen pitkäkestoiseen leiman. Influenssan ja muidenkin mikrobien kohdalla puhutaan teologiselta kalskahtavasta käsitteestä original antigenic sin. Teorian mukaan tietyn taudinaiheuttajan ensimmäinen sairastettu kanta jättää pysyvimmän immunologisen muiston, ja kun elimistö myöhemmin kohtaa muuntuneen version siitä, vaste ei osaa mukautua riittävästi. Suoja myöhempiä infektioita vastaan jää siis heikommaksi.

Toisaalta influenssapandemioiden aikana iäkkäimmät eivät ole aina kärsineet eniten, jos pandeemisen viruksen pintarakenteet ovat riittävästi muistuttaneet lapsuudessa kiertäneitä epitooppeja, valkosolujen ensirakkautta.

Lapsuudessa jaettavat elämän kortit vaikuttavat moneen. Jos pienilläkin asioilla voi olla pitkäkestoisia heijastevaikutuksia, miten alkavaa elämää värittävät sota ja pakolaisuus? Rasismi ja kiusaaminen? Globaali pandemia rajoitustoimineen?

Merkittävä osa elämän käänteistä saattaa selittyä sattumalla. Osa taas näyttää tietoisen toiminnan seuraukselta, mutta saattaa todellisuudessa ulottaa juurensa kauemmas kuin kukaan, edes ihminen itse, oikeasti ymmärtää.

Miksi lottoamme, juomme viinaa, saamme sukupuolitauteja?

Taustalla on aina jokin syy. Se ei ehkä ole ”järkevä” siinä mielessä kuin alati objektiivinen ja erehtymätön ulkopuolinen tarkkailija sen arvottaisi, mutta se on luultavasti ymmärrettävä.

Yhdellekään lääkärille ei toki tule yllätyksenä, että oman kontrollin ulkopuolella olevat asiat voivat muuttaa ihmiskohtaloita. Myös ympäröivällä yhteiskunnalla, turvaverkoilla ja kannustimilla on suora yhteys yksilön hyvinvointiin ja kansanterveyteen. Kenties vähemmän yllättäen terveyserot eivät ole kaventuneet pelkästään asiasta puhumalla.

Filosofi John Rawls käytti tietämättömyyden verho -ajatusleikkiä kuvaamaan oikeudenmukaista päätöksentekoa. Ajatus on, että yhteisistä normeista tulisi sopia ikään kuin päättäjät eivät vielä tietäisi, minkälaiseen asemaan tulevat itse säätämässään yhteiskunnassa syntymään. Ajattelutapa alleviivaa sitä, kuinka onni ja riski ovat aina mukana elämän taipaleella. Joskus se, kuka kaatuu ja kuka porskuttaa, on sattumanvaraista, ja valistunut yhteiskunta ottaa tämän huomioon.

Kuten aina, tulevaisuus on verhottu mysteereihin. Emme voi ennustaa salamaniskuja, pörssiromahduksia tai tauteja.

Lääkäreillä on kuitenkin tärkeä osa siinä, että vähemmän onnellisten tähtien alla syntynyt saa tasa-arvoisemman startin elämään.