Katse ja kosketus ovat tärkeitä sanattoman viestin välittäjiä ja luottamuksen rakentajia. Kummallakin on nisäkkäiden kehitysbiologiassa tärkeä tehtävä.

Katse ja kosketus ovat tärkeitä yksilön ja yhteisön hyvinvoinnille. Mikä vaikutus ihmisten väliselle sosiaaliselle vuorovaikutukselle on, jos silmät kätketään tummien lasien taakse? Tai, kun kasvot käännetään näyttöpäätteeseen tai ne peitetään osittain tai kokonaan, jos kättely ja halaus ovat epätoivottuja infektion tai epäasiallisen koskettelun pelossa? Kysymys katseen ja kosketuksen merkityksestä on tärkeä myös terveydenhuollossa.

Sosiaalisen vuorovaikutuksen on todettu olevan sitä parempaa, mitä luontevammin katsekontakti toimii. Tämä edistää sosiaalista vuorovaikutusta, luottamuksen syntyä ja yhdessä työskentelyä. Sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöön voi sitä vastoin liittyä ahdistusta ja heikompaa elämänlaatua.

Vanhan sanonnan mukaan silmät ovat sielun peili. Silmiin katsoessa saa käsityksen toisen tunnetilasta, esimerkiksi onko vihainen, pelokas vai tyyni. Katsekontakti luo luottamusta myös potilaan ja lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen välille. Luottamus aktivoi osaltaan plasebovaikutuksen ja vähentää pelkoa, ahdistusta ja kipua. Luottamuksen puutteella on päinvastainen vaikutus.

Ilme paljastaa

Kasvojen ilmeet kertovat katsettakin enemmän. Sanallisen viestinnän puuttuessa kasvoilta luetaan kärsimyksen ja kivun määrää.

Katsojan emotionaaliset peilisolut reagoivat toisen kasvoilta katsotulle kivulle ja arvioinnin tarkkuutta parantaa hyvä kyky empaattiseen kokemukseen. Kasvojen kuvien avulla voidaan arvioida kipua henkilöillä, jotka eivät pysty antamaan kuvailevaa tai numeraalista arviota kivulleen.

Kasvojen ilmeet ovat tärkeitä myös eläinten vuorovaikutuksessa. Hevoset kykenevät tunnistamaan ihmisten tunteita näiden kasvoista ja koirat tunnistavat ihmisen tunteet kasvoista jopa paremmin kuin ihminen itse. Myös hiiren kokeman kivun voimakkuutta voidaan arvioida kasvojen ilmeistä, korvien ja viiksikarvojen asennosta kolmen portaan asteikolla. Tuoreen tutkimuksen mukaan hiiren ilmeiden välityksellä pystytään arvioimaan muitakin hiiren mielen tiloja (Cazettes F, y.m. Nature Neuroscience 2025).

Kosketuksen merkitys

Hiirillä tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet kosketuksen merkityksen vastasyntyneen ja emon välisen siteen syntymisessä.

Oksitosiini toimii tässä yhtenä tärkeänä välittäjäaineena. Tämä side on hyvin tärkeä kehittyvän hiiren hyvinvoinnille.

Vahva tutkimusnäyttö tukee vastaavan ilmiön merkitystä myös ihmislapsen kehityksessä. Tutkimustieto onkin johtanut vastasyntyneiden lasten hoitokäytäntöjen muutokseen. Äidin ja lapsen välistä ihokontaktia käytetään osana vastasyntyneen epämiellyttävien aistimusten hoitoa. Kosketuksen merkitys jatkuu kautta elämän, myös vaiheeseen, jolloin muut aistikokemukset ovat heikentyneet.

Kosketuksen välittämällä mielihyvälle on oma neurofysiologinen koneisto. Ohuet C-syyt yhdistetään yleensä nosiseption ja kivun välittymiseen. Osa C-syistä reagoi kevyelle kosketukselle välittäen mielihyvää aktivoimalla aivojen mielihyväjärjestelmän, mm. endogeenisten opioidipeptidien vapautumisen.

Turun yliopiston professori Lauri Nummenmaa on kehittänyt kehon tunnekarttaohjelman (emBODY), jonka avulla tutkittavat sijoittavat sekä emotionaaliset että sensoriset tuntemuksensa digitaaliselle ihmishahmokartalle. C-syiden välittämä mielihyvän tunne (hedoninen kosketus) sijoittuu erityisesti niska-hartiaseutuun. Rotan mielihyvää välittävien C-syiden tiheys onkin suurinta juuri tällä alueella.

Järjestelmän kunnioitus

Suhde kosketukseen on tärkeä kysymys myös terveydenhuollossa. Saako ammattilainen koskea potilasta kysymättä ensin lupaa? Potilas saattaa tarjota kättään käteltäväksi, mutta nykyään tästä kieltäydytään infektioiden leviämisen ehkäisemiseksi.

Pitäisikö kättelyn sijasta koskettaa potilaan vaatetettua olkavartta? Suomalainen potilas odottaa edelleen, että lääkäri tutkii hänet tilanteen mukaan käsin koskettelemalla, palpaatiolla. Yhdysvalloissa lääkäreitä vastaan on nostettu syytteitä, jos potilaalta ei ole ensin kysytty lupaa kosketukseen.

Entä voiko hyvin ahdistavissa tilanteissa, esimerkiksi kerrottaessa huonoja uutisia, koskettaa potilasta vai pitäisikö ensin kysyä lupa? Kosketuksen merkitys on erityisen tärkeä, jos potilaan kanssa ei voi puhua, esimerkiksi hoidettaessa dementoituneita potilaita.

Evoluution näkökulmasta katse ja kosketus ovat keskeisiä eläin- ja ihmiskunnan kehityksessä, yksilön ja yhteisön hyvinvoinnissa. Evoluution luomaa järjestelmää kannattaa kunnioittaa nopeasti muuttuvassa nyky-yhteiskunnassamme, joka haastaa katseen ja kosketuksen monella tavalla.

Kirjoittaja on LKT, professori emerita ja tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto.