Monen kirurgin tavoin olen aika konservatiivinen sikäli, että en heti innostu kaikesta uudesta vaan pidän kiinni (omista) toimivista käytännöistä.

Olenhan nähnyt uusien hoitojen pyyhkäisevän vanhat mennessään ja sitten näiden vanhojen uudelleen keksimisen. Eräs uusi ilmiö on silloin tällöin noussut minunkin tietoisuuteeni median palstoilta. Nimittäin tekoäly.

Sanana se on jo ärsyttävä. Mikä ihmeen tekoäly, kuka sellaisen tekisi?

Aivotutkimuksen parissa viettämieni vuosien perusteella minulla on vahva ennakkoluulo, että kun kukaan ei tiedä edes mitä luonnollinen äly on ja miten se toimii, ei voi olla olemassa ihmisen tekemää älyä. Koko käsite on kuin märkä saippuapala: lipeää käsistä ja jos siitä yrittää kevyellä googlauksella tai jonkin artikkelin lukemisella saada selkoa, selviää vain, että kukaan ei osaa sitä määritellä ja perinpohjaiseen ymmärtämiseen oma älyni ja koulutukseni eivät riitä.

Mistä on kyse?

Olin parin viikon ajan tapaamassa New Yorkissa asuvaa tytärtäni, ja koko tuon ajan hän vähän väliä otti esille ChatGPT:n. Aiemmin hän oli jo puhunut DALL-E:stä. Siis mistä? Kyseessä on Open AI -nimisen yrityksen tuotteet, joita kuka tahansa voi käyttää heidän sivustollaan. Yrityksen nimen perusteella kyse on tekoälystä. Sivuilta ei selvinnyt, mitä se tarkoittaa, joten seuraava IBMn sivuilta kopioitu määritelmä saa kelvata: ”At its simplest form, artificial intelligence is a field, which combines computer science and robust datasets, to enable problem-solving.”

Open AI:llä on siis kaksi tekoälytuotetta. Toinen on DALL-E, joka tuottaa kuvia. Kokeillaanpa sitä: “oil painting of cute kittens in a basket with strawberry hats”. Tuotoksena sain neljä kuvaa:

Sitten on ChatGPT, jolta voi ilmaiseksi kysyä mitä vain. Siitä on myös maksullinen, ilmeisesti edistyneempi versio.

Sivustolla lukee, että se osaa väistää sopimattomat kysymykset ja ottaa vastaan käyttäjän palautetta keskustelun myötä. Oletettavasti sillä on pääsy, jos ei kaikkeen, niin suureen määrään netissä olevasta aineistosta, joten siitä voisi olla hyötyä tieteen tekemisessä.

Voisi vaikkapa alustavasti selvittää, onko jostakin kiinnostavasta aiheesta ennestään tietoa ja onko jotain omaa hypoteesia jo paljonkin testattu. Keskusteleva tekoäly olisi ehkä joustavampi kuin tuntemani tieteellisen tiedon hakualgoritmit. Siispä testaamaan.

Ensin kysyin hiljattaisen Lääkärilehdenjutun innoittamana: “Is it possible to do cholecystectomy safely in a small volume hospital?”

Vastaukseksi sain luettelon, jonka ehtojen pitää täyttyä, jotta ko operaatio sujuu turvallisesti, ja loppukaneettina: ”In conclusion, while performing cholecystectomy in a small volume hospital may have its challenges, it is possible to do so safely with careful patient selection, a skilled surgical team, adequate resources, emergency preparedness, proper post-operative care, and continuous quality improvement efforts.”

No, tämänhän tiesinkin. Kokeillaan toista hakua: “Is it possible to do anterior resection safely in a small volume hospital?” Vastaus oli osittan sama kuin edellisen kysymyksen, mutta painotus oli erilainen: ” It's important to note that anterior resection is a complex surgical procedure that requires specialized expertise and resources. In some cases, it may be more appropriate to refer patients requiring anterior resection to a higher-volume hospital with specialized colorectal surgery capabilities, depending on the complexity of the cases and available resources in the small volume hospital.”

Eli kyllä vain tekoälyn vastauksesta saa siilattua olennaisen asian: kyseisistä toimenpiteistä peräsuolen anteriorinen resektio on keskitetty suuremman volyymin keskuksiin ja sappirakon poisto ei. Kokeilin vielä muutamaa muuta oman erikoisalani kysymystä, joiden vastaus ei ole selvä kuin pläkki ja edelleen hakukone suoriutui hyvin.

Varovaisen optimistinen

Pikakokeiluni tuloksena suhtaudun varovaisen optimistisesti hivenen yliampuvasti tekoälyksi kutsuttuihin tiedonhankintamenetelmiin.

Niiden avulla voi paljon nopeammin kuin alkuperäisjulkaisuja etsimällä ja selaamalla saada selville jonkin asian pääpiirteet. Omaa orgaanista älyä ei silti kannata hylätä vanhentuneena, sillä kuten sivusto varoittaa: ”May occasionally generate incorrect information. May occasionally produce harmful instructions or biased content. Limited knowledge of world and events after 2021.”

Muistan hyvin, kun vuosia sitten olin suuren sairaalan leikkaussalipäivystäjänä ja aamuyöstä ambulanssi kiidätti ensiapuhuoneeseen tylpän vatsavamman saaneen potilaan.

TT:ssä paljastui munuaisvamma, sellainen, jonka pitäisi hoitua konservatiivisesti. Soitin takapäivystäjälleni, joka antoikin tällaisen ohjeen. Syistä, jotka eivät ole täysin tietoisia, potilas kuitenkin huolestutti minua, ja tarkkailin häntä erityisen huolellisesti.

Tullessaan hän oli matalapaineinen. Häntä tankattiin, verenpaine nousi, mutta hetken päästä se laski uudelleen. Sama toistui. Vieläkin muistan, kuinka epävarmana, mutta selvästi ilmoitin: tämä menee välittömästi saliin. Sitten, vastoin takapäivystäjän ohjeita, soitin suoraan urologille, potilas otettiin leikkaussaliin ja hänen henkensä pelastui juuri ja juuri.

Kyseisessä tilanteessa oppikirja + TT-kuvat + takapäivystäjäni olivat käyttämäni ”tekoäly”.

Kuitenkin omat aivoni tuottivat monimutkaisella prosessilla, joka ei ole pelkkää loogista päättelyä ja on osittain itseltänikin pimennossa, paremman ratkaisun. Potilaan nenänpää ja intuitioni kertoivat, että jos jotain ei tehdä tämä potilas kuolee.

Vielä toistaiseksi luotan tähän Luojan antamaan ihmeelliseen järjestelmään, omaan kognitiooni, eniten.

Yritän kuitenkin pysyä avoimena uusille asioille, varsinkin kun huomaan kuinka vikkelästi minua nuorempien kollegoiden äly usein ehättää omani edelle.

Kirjoittaja on gastroenterologisen kirurgian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri sekä sivutoiminen kuvataiteilija.