Paul Davies on englantilais-australialainen fyysikko, jonka yksi merkkiteoksista Kultakutrin arvoitus (2006) kuvaa elinkelpoisen maailmankaikkeuden luonnonlakien hienovaraisuutta.

Pienetkin parametrien muutokset perusvuorovaikutusvoimissa tai partikkeleiden massassa muuttaisivat kohtalomme. Siis koko elämän syntymisen kohtalon, ei vain juuri sinun ja minun.

Neutronien tulee olla juuri 0.1% protoneita painavampia, lähitähtemme tulee olla juuri itsensä kokoinen ollakseen riittävän vakaa elämän synnylle ja pimeää energiaa tarvitaan juuri oikeassa suhteessa pitämään tämä kaikki kasassa. Kultakutrin tapaan, vain yksi kombinaatio on elämälle sopiva ja tällä kombinaatiolla elämä on vallannut monimuotoisuudessaan planeetta Maan ja mahdollisesti monia muitakin.

Kultakutrin arvoitus ja häkellyttävä tarkkuus, jolla elottoman ja elinkelpoisen ero määritellään, palasi mieleeni talousarviovalmistelun yhteydessä.

Seuraavista luvuista voit valita omasi ja vaikka et Etelä-Karjalassa asuisikaan, ovat mekanismit ja suuruusluokat suhteessa usealla hyvinvointialueella hyvin samansuuntaiset:

• 0 = lainanottovaltuuksien määrä – eli alueen oman päätöksenteon piirissä oleva investointikyky korjauksiin, rakennuksiin ja laitteisiin vuosina 2023–2025.

• 0.3 = prosenttiosuus, johon hyvinvointialueella on kokonaisrahoituksen (siirtyvän rahoituksen ja annetun alijäämän) osalta mahdollisuus päätöksenteolla vaikuttaa 2023 ilman toiminnan supistamista. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi ei-lakisääteisiä, mutta kriittisiä lisäysesityksiä pääosin perustason toimintaan.

• 1/3 = on arviolta yli 65-vuotiaiden osuus Etelä-Karjalassa vuonna 2040. Suomen koko väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaita on vuonna 2040 27 % väestöstä.

• 1+1+1 = hyvinvointialueita ohjaavien ministeriöiden määrä. Rahoituksen ja regulaation erillisyys on ratkaistava, sillä jo nyt esim. hoitajamitoitukseen liittyvä regulaatio jää rahoitukseltaan vajaaksi. Rahoituksen ja regulaation rinnalla on nostettava myös realismi, jossa minimimäärääkään ammattitaitoista henkilökuntaa on ei saatavilla ja rahoituksen ja regulaation vaatimukset saattavat olla osaltaan eskaloimassa vajetta.

• 3 = on nopeiden, samalla tilikaudella vaikuttavien sopeuttamistoimien määrä. Henkilöstön ja palveluiden supistaminen tai maksutuottojen lisääminen. Integraatioon liittyvät hyödyt tulevat yleensä keskipitkällä välillä ja edellyttävät mm. palveluverkon arviointia, työntekijöiden tai vakanssien tarkoituksenmukaista sijoittamista ja prosessien- sekä toiminnanohjauksen kehittämistä. Vaikuttavuuteen perustuvat arkihyödyt vaativat usein pitkäjänteisemmin aikaa ja lähtöinvestointeja.

• 21+1= sote-uudistuksen kenttäkoealueiden määrä. Hyvinvointialueiden keskinäinen yhteistyö, avoimuus ja tiedonjako tulevat olemaan koeasetelman ja sote-tavoitteiden kannalta merkittävä onnistumistekijä.

• 5233 = hyvinvointialueellemme siirtyvän henkilöstön määrä Etelä-Karjalassa. Heistä valtaosa on valinnut ammattinsa ja tekee työtään jaloin periaattein, auttaakseen. Valtaosa haluaa suoriutua työstään hyvin ja kuormittuu, jos siihen ei ole mahdollisuutta.

• 2,4 miljoonaa = on laskennallinen elämän hinta vuonna 2013 (Liikennevirasto, Henkilövahinkojen ja eri onnettomuustyyppien yksikköarvot).

• 5 555 577 = suomalaiset, joille hyvinvointialueiden palveluita tulee yhdenvertaisesti saatavuuden ja saavutettavuuden osalta tuottaa. Heistä eteläkarjalaisia on 125 400 (Tilastokeskus, ennakkoväkilukuarvio 31.8.2022).

• 35.8 miljoonaa = on alijäämän suuruus Etelä-Karjalan hyvinvointialueen talousarviossa vuodelle 2023. Alijäämästä 34.1 miljoonaa tulee annettuna, eli rahoitusmekanismiin sisältyvänä tekijänä. Tekijöitä ovat mm. seuraavat: rahoituspohjassa näkymättömät kuntien kustannuserät ja kuntien alibudjetointi (-7.8m), tuottojen epärealistinen hva-indeksikorotukseen sidottu laskenta (-4.7m), laskentamekanismin odottamattomat vaikutukset (-4.4m), huomiotta jäänyt inflaatio palkankorotuksissa, tarvikkeissa ja lääkekustannuksissa (-4,0m), ostopalveluiden indeksiä suuremmat hinnankorotukset (vähintään -3,3m), vuokratason nousu (-2.9m), lakisääteiset tehtävämuutokset (-1,6m), koronakorvausten vääristymä (-1.2m), henkilöstövaje (-1,2m). Alirahoituksen määrä kokonaisbudjetista on Etelä-Karjalassa n. 6.5 %. Muut hyvinvointialueet ovat raportoineet samankaltaisia vajeita.

Hyvinvointialueiden sopeuttamistoimiin tarvitaan mahdollisuutta pitkäjänteiseen työhön.

Hyvinvointialueille siirtyvän henkilöstön osalta niiden tulisi kiinnittyä arkihyötyyn; asiakkaiden terveyden, toimintakyvyn ja turvan parempaan arvoon.

Arkihyötyä mitataan myös ammattilaisten ja eri ammattiryhmien välisessä arvontuotossa; miten minun tekemiseni tai tekemättä jättäminen vaikuttaa toisen kykyyn tuottaa arkihyötyä. Lääkäreiden rooli tulee olemaan arkihyödyn tunnistamisessa, mittaamisessa ja johtamisessa huomattava – merkittävin osa terveydenhuollon kuluista lähtee yhä lääkärin näppäimistöstä. Aiempaa suurempi vastuu oman ja lääkärikunnan yhteisen työn hyötyjen arvioinnista tulee osaksi lääkäriprofessiota ja toivon, että osaamme tämän vastuun kantaa koulutuksessamme ja työssämme.

Sote-uudistuksen elinkelpoisuutta voimme arvioida vasta muutaman vuoden päästä. Tosielämän koelaboratoriossa tulemme myös näkemään parametrien hienosäätöä seurauksineen. Paul Daviesin todellisuudessa maailmankaikkeus joko on, ei ole tai on osa multiversumia, mutta hyvinvointialueiden osalta liian happamassa ympäristössä aloitus vaikuttanee negatiivisesti korjaustarpeisiin jatkossa.

Huonoin uudistus on kallis ja epäonnistunut – tätä voimme yhdessä estää, ainakin jonkin valitsemamme luvun verran.

Kirjoittaja toimii palvelutehtävässä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtajana.