Kommentti Suom Lääkäril 2026;81:e47256, www.laakarilehti.fi/e47256

Moraalipaniikkia, lasten suojelua vai lasten laiminlyöntiä?

Silja Kosola

THL ja Opetushallitus julkaisivat tammikuussa laajan pohjatyön jälkeen ruutuaikasuositukset alle 13-vuotiaille.

Suositusten pohjana toimi tutkittu tieto, työpajoissa kuultiin myös lapsia, nuoria, huoltajia ja järjestöjen edustajia. Monet ammattilaiset ja lasten vanhemmat ilahtuivat, sillä suositukset tarjoavat kaivattua selkänojaa tasapainoisempaan arkeen.

Aivotutkija Mona Moisala sai suurimman osan lapsensa luokkakavereiden vanhemmista mukaan yhteiseen päätökseen, ettei lapsille hankita omaa älypuhelinta alakouluaikana suositusten mukaisesti.

Media liitti keskusteluun myös pääministeri Orpon toiveen somen ikärajan nostamisesta 15 vuoteen. Australia nosti ikärajan 16 vuoteen jo joulukuussa, ja Euroopassa ainakin Tanska, Norja, Ranska, Espanja ja Britannia valmistelevat 15 tai 16 vuoden ikärajaa.

Lukuisat nuorisolääkärit, nuorisopsykiatrit, psykologit, opettajat, poliisit ja muut nuorten pahoinvoinnin lisääntymistä läheltä seuranneet ammattilaiset pitävät ikärajan nostoa perusteltuna.

Yllättävästä lähteestä

Yllättäen lapsiasiavaltuutettu ja jotkut nuorisotutkijat nostivat suosituksista ja ikärajasta suuren porun. Ikärajan sijasta he käyttävät voimakkaan negatiivista kieltä: kyse on täyskiellosta, lasten sananvapauden ja tiedonsaannin rajoittamisesta, ainutlaatuisten elämysten kieltämisestä ja moraalipaniikista.

Moraalipaniikki tarkoittaa liioiteltua huolta, joka kohdistuu potentiaaliseen uhkaan. On tietysti makuasia, mikä on liioittelua ja mikä määrä näyttöä haitoista on riittävää.

Suomessa on todistetusti kuollut ainakin yksi nuori somehaasteen seurauksena. Nuorten syömishäiriöt ja ahdistuneisuushäiriöt ovat lisääntyneet, ja osa niistä liittyy tiiviisti haitallisiin somesisältöihin. Nuorten rikollinen käytös on lisääntynyt, ja Keskusrikospoliisi on varoittanut vanhempia The Com -verkostosta, joka kiristää nuoria mukaan somealustoilla. Naisviha näkyy jo joissakin alakouluissa, joissa pienet lapset eivät kunnioita naisopettajia. Algoritmien koukuttavuutta kuvastaa, että lähes puolet suomalaisista nuorista kertoo olevansa somessa silloinkin, kun he eivät haluaa.

Mitä tulee sananvapauteen, tiedonsaantiin ja ikimuistoisiin elämyksiin, näihin lienee edelleen muitakin areenoita ja mahdollisuuksia kuin some. Kukaan ei ole kieltämässä lapsilta ja nuorilta kaikkea netin käyttöä, turvallisia digiviestikanavia kuten Signalia, saati sitten ainutlaatuista elävää elämää.

Asiallisen keskustelun vaikeus

Tilanne heijastaa hyvin, miten vaikeaa nykyaikana on käydä asiallista keskustelua.

Jos toivoo aitoa dialogia, asiantuntijan syyttäminen moraalipaniikista ei sitä edistä. Me aikuisetkaan emme ole immuuneja somen polarisoivalle vaikutukselle, mutta lasten ja nuorten aivojen kehitysvaihe ja identiteetin rakentuminen tekevät heistä erityisen alttiita somen haitoille.

Ihmettelen, miksi tähän ikärajaan suhtaudutaan niin suurella kiihkolla. Alle 15-vuotiaita ei päästetä ajamaan mopoa tai autoa liikenteessä, ja äänestämiseen ikää pitää olla 18 vuotta.

Kirjoittaja on nuorisolääketieteen dosentti, joka toivoo näkevänsä myönteisiä muutoksia lasten ja nuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa.

Kirjoittaja

Silja Kosola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat