Melko montaa asiaa voi soveltaa, ja melko monesta esineestä voi pienellä MacGyver-henkisellä ongelmanratkaisulla sovitella työkalua aivan toiseen tarpeeseen kuin sen alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut. Esimerkkejä löytyy varmasti jokaisen kotoa, sekä työpaikalta. Joskus kyse on pienistä asioista ja kikoista, joskus pitää oikein pähkäillä miten tällaiseen tilanteeseen on päädytty.

Yhtenä esimerkkinä ovat potilastietojärjestelmien tilastointiratkaisut. Hyvinvointialueiden rahoituksesta iso osa perustuu toimitettuihin tilastotietoihin, jotka taas perustuvat tilastointiin. Tämän vuoden aikana on yhä enenevissä määrin saanut lukea hyvinvointialueiden kertomuksia siitä, miten diagnoositietojen virheen takia joku on saanut rahaa liikaa tai liian vähän.

Huhujen mukaan jonkun työ on ollut merkata ns. kalliita diagnooseja potilaskertomukseen, mikäli potilas ei ole asioinut lääkärissä sinä vuonna – muuten kallis diagnoosi ei järjestelmässä nouse tilastointiin ja sitä kautta rahoitukseen.

Esimerkkien kautta

Räikein esimerkki lienee Pohjois-Pohjanmaan krooniset hengitysvajausdiagnoosit. Nyt juttu alkaa saada jo hieman huvittavia piirteitä. THL:n mukaan heidän tilastonsa perustuvat heille toimitettuihin tietoihin, ja Pohjois-Pohjanmaan mukaan he ovat toimittaneet tiedot oikein, eikä kummankaan mielestä virhe ole heidän päässään.

Loppujen lopuksi kyse vaikuttaa olevan siitä, että THL:n diagnoositiedot on otettu käyttöön, johon niitä ei ole suunniteltu.

Tämän vuoksi potilastietojärjestelmiäkään ei ole varsinaisesti suunniteltu tähän käyttöön. Todennäköisesti korjaavia peliliikkeitä on jo alettu tehdä, mutta ohjelmistojätit eivät ole varsinaisesti tunnettuja nopeudestaan. Osa hyvinvointialueista on jo nostanut alijäämän syyksi diagnoositietojen virheet ja ongelmat niiden toimittamisessa.

Kaikki osapuolet vaikuttavat olevan sitä mieltä, että rahoitusmallin tulisi toimia nykyistä paremmin. Ministeri Ikosen sanoin: rahoitusmallissa on tiettyjä lastentauteja. Rahoituslain muutos on tulossa keväällä eduskunnan käsittelyyn, joten toivoa paremmasta on.

Toivo ei kuitenkaan nykytilannetta pelasta.

Valuvikojen korjausta

Ajatuksenahan tarveperustainen rahoitus on loistava.

Alueiden rahoitustarve perustuu väestöön ja sen tarpeisiin, ja hyvin toimiessaan rahoitusta pitäisi tulla suurin piirtein riittävä määrä suhteessa väestön sairastavuuteen. Reilun kuuloista, jos asia vielä oikeasti toteutuisikin.

Sote-uudistus on ollut massiivinen kokonaisuus, ja sen läpivienti on tapahtunut loppujen lopuksi melko tiukassa aikataulussa pitkällisestä vatvomisesta ja suunnittelusta huolimatta. Valmistautumisaikaa esimerkiksi teknisten ratkaisuiden kehittämiseen ja ylipäänsä suunnitteluun oli melko vähän suhteutettuna siihen, miten paljon aikaa, rahaa, sekä suunnittelua niiden toteuttaminen vaatii.

Patenttiratkaisu THL:n tilastojen hyödyntämisestä on ollut looginen, sillä tilastointi on ollut valmiiksi olemassa. Niitä ei ole kuitenkaan tarkoitettu rahoituksen suunnitteluun, joka osaltaan on johtanut nykytilanteeseen.

On selvää, että valuvikoja tulee löytymään tällaisen operaation jäljiltä. On valitettavaa, että valuviat ovat näin isoja ja heijastuvat näin voimakkaasti hyvinvointialueiden toimintaan sekä henkilöstöön.

Ei ole mitenkään mieltäylentävää aloittaa uudessa työpaikassa, ja kuulla kolmantena työpäivänä, että säästöjen vuoksi yksikkö tullaan sulkemaan.

Kirjoittaja on tuore lisensiaatti sekä NLY:n terveyspolitiikan projektivastaava, jonka lapsenomainen into lääketieteeseen ei ole vieläkään sammunut.