Maailman sairaalalaliitto IHF (international Hospital Federation) antoi vuosikokouksessaan 8.11.2022 julkilausuman todeten, että ilmastonmuutoksella on suoria ja epäsuoria vahingollisia vaikutuksia sekä väestön terveyteen että terveydenhuollon palvelutuotantoon.

Tämän vuoksi terveydenhuollon ja sairaaloiden johtajien tulee huomioida päätöksenteossaan ja strategisessa ja toiminnallisessa suunnittelussaan kaikki mahdolliset keinot vähentää hiilidioksidipäästöjä ja edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista. Tämä on luonnollinen osa terveydenhuollon ydintehtävää.

Julkilausuma kannustaa maailman kaikkia terveydenhuollon organisaatioita ottamaan konkreettisia askeleita Pariisin ilmastosopimuksen hengessä.

IHF korostaa terveydenhuollon ainutlaatuista vastuullisuutta ja peräänkuuluttaa proaktiivisuutta ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa päästövapaan ja resilientin terveydenhuollon saavuttamiseksi. Tämä työ hillitsee terveydenhuollon kuormitusta, jota ilmastonmuutos itsessään lisää.

IHF itse sitoutuu tietoisuuden lisäämiseen ja muihin toimenpiteisiin kohti kestävää päästövapaata terveydenhuoltoa tavoitteenaan integroida ilmastotyö globaalisti kaikkiin terveydenhuollon ulottuvuuksiin.

Tätä edistämään IHF on perustanut kesällä 2022 Geneveen kestävän kehityksen osaamiskeskuksen Geneva Sustainability Centre, joka tukee sairaalaliiton jäseniä eli kansallisia sairaalaliittoja asiantuntemuksella, koulutuksella ja työkaluilla. IHF:n julkilausumaan ovat jo liittyneet terveyttä edistävien sairaaloiden kansainvälisen verkoston (HPH), terveydenhuollon kansainvälisen laatujärjestön (ISQua) ja perhelääkäreiden maailmanjärjestön (WONCA) lisäksi kansainväliset potilasjärjestöt (International Alliance of Patients’ Organizations IAPO ja World Patients Alliance).

Kunnianhimoiset tavoitteet

Suomella on kansakuntana kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja on luonnollista, että niiden tulee koskea myös sote-sektoria.

Meneillään olevassa valtioneuvoston kanslian rahoittamassa EKO-SOTE-hankkeessa Suomen ympäristökeskus laskee Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon hiilidioksidipäästöjä huomioiden sektorin moninaiset päästölähteet. Hanke on myös selvittänyt valtionhallinnon, sairaanhoitopiirien ja uusien hyvinvointialueiden näkemyksiä siitä, miten Suomessa tulisi ohjata terveydenhuollon ympäristövastuullisuutta.

Sote-uudistus nähdään mahdollisuutena integroida ekologinen kestävyys osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä kehittämistavoitteita, ja EKO-SOTE-hanke selvittääkin, millaisilla ohjausmekanismeilla ministeriöt voisivat järkevällä tavalla ohjata hyvinvointialueita tässä.

Toistaiseksi monissa sote-organisaatioissa ilmastotyö on suppeaa ja henkilösidonnaista. Nopeampiin päästövähennyksiin tarvittaisiin laaja-alaisuutta sekä johdon määrittelemää tavoitteellisuutta, sitoutumista ja resursointia.

Luonnokset STM:n laatimista sote-uudistuksen valtakunnallisista tavoitteista indikoivat, että ilmastonmuutoksen hillintä ja muut sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävät toimet nähdään vihdoin hyvinvointialueiden tarpeellisina tehtävinä.

Joulukuussa pääsemme tarkastelemaan näitä tavoitteita yksityiskohtaisemmin. Onkin jo aika, että hyvinvointialueet ryhtyvät tekemään systemaattista työtä ja yhteistyötä ekologisen kestävyytensä lisäämiseksi, kouluttamaan henkilöstöään, jakamaan parhaita käytäntöjä, tekemään tutkimus- ja kehittämishankkeita ja vaikuttamaan lainsäädäntöön ja EU-politiikkaan. Mielenkiintoista on seurata, joko ilmastotyö näkyy uusien hyvinvointialueiden strategiatyössä.

Kirjoittaja on kestävän kehityksen johtaja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.