Trolleja ja botteja on lähes mahdotonta laittaa toiminnasta vastuuseen, etenkin silloin kun ne toimivat vieraan valtion ohjauksessa ja suojeluksessa.

Neil Youngin veto poistaa oma musiikki Spotifysta Josh Roganin rokotevastaista informaatiota jakavan podcastin takia herätti keskustelua. Osa reagoi Youngin vetoon kriittisestä, ja perusteluna oli se, ettei sananvapautta saa koskaan kaitsia.

Mutta pohditaanpa hetki mistä vääristelty ja tutkittua tietoa koetteleva misinformaatio sikiää. Sosiaalinen media on tässä avainasemassa.

Jos aiemmin virukset, bakteerit ja kansantaudit olivat kansanterveyden uhkana, nyt niiden rinnalle ovat nousseet trollit ja botit, jotka polarisoivat rokotekeskustelua. Jokainen twitter-kommentointia seurannut löytää väsymättömiä kommentoijia, jotka kumoavat rokotteiden etuja ja vähättelevät virallisen mielipiteen merkitystä. Kommenttiketjuissa ”eliittiä edustavien” asiantuntijoiden ja ”politisoituneiden” asiantuntijaorganisaatioiden maine yritetään loata mahdollisimman tylysti.

Ilmiö on suhteellisen tuore mutta se on havaittu hyvissä ajoin ennen koronapandemiaa. Kahdessa American Journal of Public Health -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa on tutkittu bottien ja trollien vaikutusta rokotteista käytyyn keskusteluun

Ensimmäisessä työssä , jossa aineisto kerättiin vuosien 2014 ja 2017 välisenä aikana nähtiin, että tunnetut venäläiset trollitilit, kehittyneet botit ja ns. sisällön saastuttajat (”content polluters”) twiittasivat rokotuksista paljon muita useammin. Sisällön saastuttajilla tarkoitetaan mainostuloja kärkkyviä ns. clickbait-sivuja, joihin rokotteita vastustavat tahot syöttävät haluamaansa sisältöä.

Lisäksi tutkijat löysivät ison joukon sellaisia twitter-tilejä, jotka vaikuttivat bottitileiltä mutta joiden alkuperää ei pystytty varmistamaan. Ne keskittyivät eritoten rokotevastaisiin viesteihin.

Venäläiset trollitilit toimivat näistä kaikista neuvokkaimmin eli viestit sisälsivät sekä rokotevastaista että -myönteistä informaatiota. Tutkimuksen tekijät toteavat tämän olevan tehokkain tapa aiheuttaa vastakkainasettelua ja hajaannusta tietyn ilmiön ympärillä.

Toisessa tutkimuksessa analysoitiin Russian Internet Research Agencyn (IRA) lähettämiä rokotteisiin liittyviä twiitteja. Tämä organisaatio tunnetaan meillä paremmin Pietarilaisena trollitehtaana, jolla tiedetään olevan läheiset yhteydet maan hallintoon. Analyysin kohteena oli lähes kolme miljoonaa twiittiä noin kolmelta tuhannelta trollitililtä vuosien 2015–2017 aikana. Selvää on, että tiedon keruuseen ja analyysiin tarvittiin koneoppimista ja muita kehittyneitä menetelmiä.

Yhdeksän aihepiiriä

Tutkijat jakoivat trolliviestit yhdeksään eri aihepiiriin, joita tutkijat kutsuivat ”persooniksi”. Näitä olivat mm. anti- ja pro Trump -keskustelu, nuoriin ja julkisuuden henkilöihin keskittyvät viestit, afroamerikkalaisiin ja Black Lives Matter -teemaa käsittelevä sisältö sekä Ukrainan tilanteeseen kohdistavat trollit. Lopulta tietty osa viesteistä analysoitiin laadullisesti rokotteisiin liittyvän sisällön osalta.

Rokotteisiin liittyvä materiaalia löytyi sekä Trumpiin myönteisissä suhtautuvissa että Trumpia vastustavissa twiiteissä. Ei liene yllätys, että rokotevastaisuus korostui Trumpia tukevassa aineistossa. Rokotteisiin suhtautumisen polarisoituminen poliittisen kannan mukaan on tutkijoiden mukaan Yhdysvalloissa suhteellisen uusi ilmiö. Aiemmin se ei ole ollut sidoksissa vahvaan demokraatti-republikaani-vastakkainasetteluun.

Myös afroamerikkalaisille suunnattuihin viesteihin keskitettiin enemmän rokotevastaista sisältöä kuin esimerkiksi nuoriin tai Ukrainaan kohdistettuun viestintään, joista rokotteisiin liittyvä sisältö puuttui käytännössä kokonaan. Rokotetrollaaminen on siis selkeästi tietoista, mietittyä ja kohdennettua toimintaa.

Tutkijoiden mukaan venäläisten trollien päämääränä oli lisätä vastakkainasettelua ja se voi vaikuttaa etenkin haavoittuviin ja rokotteisiin empivästi suhtautuviin. Artikkelin kirjoittajat pohtivat, että kyseessä voi olla alkusysäys kansanterveyteen kohdistetulle cybersodalle.

Kyseisiä tutkimuksia voi toki kritisoida osin tarkoitushakuisiksi ja poikkileikkausmaisiksi, vaikka tutkimusaineisto oli kerätty usean vuoden ajalta. Ja varmasti sekä Trumpilla itsellään että hänen kannattajillaan on ollut sekavan koronatiedon jakamisessa oma selkeä roolinsa.

Lisäksi molempien tutkimusten aineisto oli kerätty ennen koronapandemiaa. Olisi mielenkiintoista tietää miten trollitehtaat ovat reagoineet etenkin koronarokotteiden tuloon. Molempien tutkimusten näkökulma on lisäksi Yhdysvaltoihin keskittyvä, mutta Twitterin vaikutus on toisaalta globaali.

Taustalla vaikuttavat tahot

Salaliittoteorioita ahnaasti viljellyt QAnon -liike on masinoinut myös rokotevastaista liikehdintää ja pintapuolisesti se vaikuttaa yhdysvaltalaislähtöiseltä. Sieltä napatut aatteet ja toimintatavat ovat tuoreen brittidokumentin mukaan valuneet eurooppalaiseen rokotevastaiseen liikehdintään. Ei liene yllätys, että QAnon on sekin ollut vahvassa vieraan vallan otteessa: viime vuonna ilmestyneen raportin mukaan peräti viidesosa QAnon-viestinnästä oli peräisin Venäjältä ja enenevästi Kiinasta, ja viestihuiput ajoittuivat sopivasti COVID-19-pandemia-aaltojen mukaan.

Helsingin Sanomat on pohtinut Suomen rokotekriittisen toiminnan taustalle naapurimaan rahaa kahdessa äskettäin julkaistussa artikkelissa. Todisteita ei kuitenkaan ole esitetty.

Rokotteita on tietenkin voitava kritisoida mutta tahallisen ja yksiselitteisesti väärän tiedon levittämisen voisi luokitella melkein rikolliseksi toiminnaksi. Hienosyisempää vastakkainasettelun lietsomista on todennäköisesti vaikeampaa havaita mutta se voi olla kielteisiltä vaikutuksiltaan paradoksaalisesti tehokkaampaa.

Twitterin ja muiden vastaavien sosiaalisten medioiden luonteeseen kuuluu mahdollisuus vapaaseen ja kritiikittömään tiedon levittäminen. Ajoittain trolli- ja bottitilejä toki poistetaan ja Spotify päätti Rogan-kohun pakottomana lisätä varoitustekstejä podcasteihinsa.

Sosiaalisessa mediassa ei kuitenkaan ole vastaavaa päätoimittajaa ja twiittien määrä on niin suuri, ettei tiedon massaa ehdi kukaan (viranomainen) seuraamaan. Trolleja ja botteja on lähes mahdotonta laittaa toiminnasta vastuuseen, etenkin silloin kun ne toimivat vieraan valtion ohjauksessa ja suojeluksessa. Koneoppimisen ja muiden vastaavien louhintamenetelmien avulla hybridivaikuttaminen on mahdollista havaita – ainakin jälkijättöisesti.

Sananvapauteen on aina hyvä vedota, koska se on demokratian ydintä. Mutta, entäpä jos misinformaation takana onkin valtiollisia ja enemmän tai vähemmän diktatuuriin kallellaan olevia tahoja, joiden päämääränä on juuri hämmennyksen ja vastakkainasettelun kylväminen ja jopa demokratian nakertaminen? Kannattaako enää silloin vedota sananvapauteen?

Itse kuuntelen muuten mieluummin Neil Youngia kuin Josh Rogania.

Kirjoittaja on kuntoutuslääkäri, joka on ollut kehittämässä lukuisia ammatillisen kuntoutuksen palveluja ja joka on kiinnostunut oirekuvien historiasta.