Terveydenhuolto

Aluehallintovirasto tarkastelee Etelä-Suomen päivystystoimintaa

Päivystystoiminnasta vastaavat toivat esille merkittäviä haasteita hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden rekrytoinnissa sekä potilaiden jatkohoidon järjestämisessä.

Hanna Kauppinen
Adobe/AOP

Etelä-Suomen aluehallintovirasto otti elokuussa 2022 oma-aloitteisena valvontana selvitettäväksi alueensa kaikkien viiden sairaanhoitopiirin päivystysten toimivuuden, Aluehallintavirasto kertoo viime viikolla julkaisemassa tiedotteessaan.

Päätös perustui aluehallintoviraston saamiin potilasturvallisuusilmoituksiin ja muuhun valvontatietoon. Päivystystoiminnasta vastaavat toivat esille merkittäviä haasteita hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden rekrytoinnissa sekä potilaiden jatkohoidon järjestämisessä.

Aluehallintovirasto kertoo, että hoitohenkilökunta teki Etelä-Suomen aluehallintovirastoon useita potilasturvallisuusilmoitusta huhti–syyskuussa 2022. Ilmoituksista 284 koski Helsingin ja Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirien päivystystoimintaa.

– Päivystyksen ruuhkautuminen ja työkuormituksen lisääntyminen sekä läpimenoaikojen pidentyminen heijastavat keskeisesti koko palvelujärjestelmän ongelmia ja kuormittuneisuutta, sanoo tiedotteessa sosiaali- ja terveydenhuollon valvontayksikön päällikkö Niina Väkeväinen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Hän muistuttaa, että päivystys ei yksin vaikuta näihin ongelmiin tai ratkaise niitä, vaan asia vaatii aktiivisia toimenpiteitä koko palvelujärjestelmän ja hyvinvointialueen tasolla.

Aluehallintoviraston mukaan hyvinvointialueiden omavalvonta on ensisijainen keino korjata toiminnan epäkohtia. Niiden toiminta on kuitenkin käynnistynyt vasta äskettäin, joten tehtyjä toimenpiteitä on mahdollista arvioida laaja-alaisemmin vasta myöhemmin.

Potilasturvallisuusongelmia Husissa ja hyvinvointialueilla

Aluehallintovirasto on antanut Hus-yhtymälle huomautuksen siitä, että päivystyksessä henkilöstön määrä ja rakenne eivät ole vastanneet terveydenhuollon palvelujen tarvetta. Aluehallintovirasto on lisäksi kiinnittänyt Husin huomiota siihen, että potilaan oikeus hyvään hoitoon sekä yksityisyyteen tulee turvata.

Lue myös

Aluehallintovirasto kertoo havainneensa epäkohtia myös Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Kanta-Hämeen keskussairaaloiden päivystysten toiminnassa. Koska toiminta on siirtynyt hyvinvointialueiden vastuulle, aluehallintovirasto ei voi antaa sairaanhoitopiireille hallinnollista ohjausta asiasta.

Sekä Etelä-Karjalan että Päijät-Hämeen keskussairaalan osalta aluehallintovirasto totesi, että päivystyksissä henkilöstön määrä ja rakenne eivät ole vastanneet tarvetta. Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyksessä havaittiin myös puutteita koskien potilaiden oikeutta hyvään sairaanhoitoon ja yksityisyyteen.

Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson alueen päivystyksistä jatkohoitoon siirrettyjen potilaiden kokonaishoitoaika on venynyt kohtuuttomasti. Sen sijaan Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä aluehallintoviraston mukaan tilanne on kuormituksesta huolimatta vakaa. Osa potilaista on kuitenkin epätarkoituksenmukaisesti joutunut odottamaan päivystyksessä jatkohoitopaikkaa.

Kirjoittaja

Hanna Kauppinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030