Asiakasmaksujen korotukset ja lääkekorvausten leikkaukset köyhdyttivät etenkin vanhuksia
Noin 5 500 henkilöä siirtyi köyhyysrajan alapuolelle.
Asiakasmaksujen korotukset ja lääkkeiden omavastuiden muutokset lisäsivät suhteellista köyhyyttä etenkin ikääntyneessä väestössä vuosien 2015–2019 hallituskauden aikana, ilmenee tuoreesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kelan ja Turun yliopiston tutkimuksesta.
Suhteellinen köyhyys kasvoi pääasiassa etuuksien ja verotuksen muutosten vuoksi.
Asiakasmaksujen korotukset ja lääkekorvausten leikkaukset vahvistivat vaikutusta. Noin 5 500 henkilöä siirtyi köyhyysrajan alapuolelle, ja rajan alapuolella olevien köyhyys syveni.
Hallituskaudella 2015–2019 tasasuuruisten asiakasmaksujen enimmäismääriä korotettiin 27,5 prosenttia. Lääkekorvauksiin tuli alkuomavastuu, ja kiinteitä omavastuita korotettiin. Lisäksi yksityisen terveydenhuollon ja matkakustannusten korvauksia leikattiin.
Köyhyysvaikutuksissa aliarviointia
Tutkimuksessa yhdistettiin laajasti rekisteritietoja väestön tuloista, julkisten terveyspalvelujen käytöstä sekä Kelan korvattavista lääkeostoista, yksityisistä terveyspalveluista ja matkakustannuksista vuonna 2017. Yksityisten terveyspalvelujen ja lääkkeiden osalta hyödynnettiin lisäksi tilastotietoja toteutuneesta hintakehityksestä.
Arvio köyhyydestä perustuu kotitalouden nettotuloihin, jotka jäävät käteen terveysmenojen jälkeen.
Politiikan vaikutuksia arvioitiin simulointimenetelmällä. Analyysin mukaan aiemmalla hallituskaudella 2011–2015 tehdyt muutokset, erityisesti etuuskorotukset, vähensivät suhteellista köyhyyttä, mutta silloisilla terveysmenojen muutoksilla ei ollut juuri vaikutusta köyhyyteen.
Politiikan köyhyysvaikutusten arvioinnissa huomioidaan yleensä vain sosiaalietuuksiin ja verotukseen tehdyt muutokset. Terveysmenoja ei ole aiemmin huomioitu menetelmällisistä syistä.
– Kotitalouksien terveysmenot ovat olleet köyhyysvaikutusten arvioiden sokea piste. Nyt näitä pystyttiin ensi kertaa arvioimaan kokonaisuudessaan, sanoo Turun yliopiston tutkijatohtori Katri Aaltonen tiedotteessa.
Köyhyysvaikutuksia on tutkijoiden mukaan todennäköisesti aliarvioitu, koska oletuksena oli, että kaikki toimeentulotukeen oikeutetut hakisivat sitä.
