Husin mukaan hallituksen esitys antaa optimistisen kuvan sen vaikutuksista priorisoinnin edistämisessä.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on pyytänyt lausuntoja hallituksen esitykseksi niistä periaatteista, joiden mukaan palvelut ja menetelmät kuuluvat sosiaali- tai terveydenhuollon palveluvalikoimaan ja mitkä eivät.

Tavoite on siis selkeyttää sote-palveluiden priorisoinnin periaatteita.

Ehdotetut periaatteet palveluille ovat tarve, turvallisuus, vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus.

Palveluvalikoimaan kuulumista tai siitä pois rajaamista koskeva päätöksenteko perustuisi kokonaisharkintaan, jossa huomioitaisiin kaikki palveluvalikoiman periaatteet. 

Lausuntoaika päättyy tänään, ja lausuntoja on tullut yhteensä 142.

"Miten periaatteet jalkautuvat käytännön asiakastyöhön?"

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) näkee esityksessä "paljon myönteisiä piirteitä", mutta periaatteet jäävät sen mukaan väistämättä melko yleiselle tasolle.

– Kysymys kuuluukin, miten periaatteet jalkautuvat esimerkiksi käytännön asiakastyöhön. Tämä edellyttää suosituksia, menetelmällistä tukea ja henkilöstön osaamisen vahvistamista eri tasoilla, THL toteaa lausunnossaan.

Esityksessä todetaan, että vaikuttavuuden edistämisellä pyritään saamaan mahdollisimman paljon terveyttä ja hyvinvointia käytettävissä olevien resurssien puitteissa.

THL:n mukaan tavoitteet ovat sinällään hyviä, mutta itse periaatteet eivät vielä tee toimista vaikuttavia, vaan vaativat pitkäjänteistä tutkimustyötä.

­– Onnistuminen riippuu siitä, että luomme rakenteet vaikuttavuustiedon hyödyntämiselle ja sitä tukevat insentiivit.

"Jää epävarmaksi ja jatkossa nähtäväksi..."

Hus-yhtymä suhtautuu hallituksen esitykseen kriittisemmin.

Husin näkemyksen mukaan ehdotetulla sääntelyllä ei käytännössä ole kovin paljon merkitystä, koska ehdotetut periaatteet ovat johdettavissa jo olevasta lainsäädännöstä.

– Näin ollen merkityksellistä ei ole se, miten palveluvalikoiman periaatteista säädetään tässä yhteydessä, vaan miten uusia säännöksiä tullaan hyödyntämään asian jatkovalmistelussa, ja miten ne tulevat muuttamaan esimerkiksi oikeuskäytäntö, Hus lausuu.

Hallituksen esitys antaa Husin mukaan jossain määrin optimistisen kuvan sen vaikutuksista priorisoinnin edistämisessä.

– Nykytilanteessa lääkärin mahdollisuudet kieltäytyä antamasta hoitoa, jolle on todettavissa oleva tarve, mutta jonka vaikuttavuuden lääkäri kuitenkin arvioi heikoksi, ovat olleet kuitenkin käytännössä kohtuullisen huonot. Kuten edellä on todettu, jää epävarmaksi ja jatkossa nähtäväksi, tuoko nyt ehdotettu sääntely tähän konkreettista muutosta.

Hus lisää, että on olemassa myös käytännön esimerkkejä siitä, että vaikka jokin hoito on tutkimuksessa todettu vaikuttamattomaksi, sen antamista edelleen jatketaan ainakin osassa palvelujärjestelmää.

– Tästä syystä olisi tärkeä kyetä luomaan selkeä menettely myös tällaisten hoitojen arviointiin ja poistamiseen palveluvalikoimasta.

"Tavoitteet konkretisoituvat vain johtamalla"

Suomen erikoislääkäriyhdistyksen mukaan priorisointia voidaan osin tehdä jopa vastuualuetasolla, mutta eri potilasryhmien priorisointiin erilaisissa tilanteissa tarvittaisiin kansallista ohjausta, arviointiylilääkäri- ja johtajaylilääkärivetoisesti, potilaskohtainen harkinnanvara muistaen.

Yhdistys korostaa, että hyvinvointialueilla pitää varmistaa lääkärien tosiasiallinen valta ja vastuu terveydenhuollon johtamisesta, jotta uudistuksella saavutettaisiin tavoite vaikuttavuuden kasvusta.

– Tavoitteet konkretisoituvat vain johtamalla. Terveydenhuollon johtaminen on tutkitusti tuloksellisempaa, kun johtajalla on lääkärin koulutus ja sen lisänä johtamiskoulutus.

Yhdistyksen mukaan lakiesityksen tavoitteiden kanssa on vahvasti ristiriidassa se, että yksityissektorilla kasvava trendi on tutkimusten teettäminen kohdentamattomasti tai ilman epäilyä sairaudesta.

– Tällaiset tutkimukset tuottavat aina myös poikkeavia, mutta merkityksettömiä löydöksiä, joita joudutaan selvittelemään julkisessa järjestelmässä.

"Priorisointi tapahtuu tällä hetkellä piilossa"

Keski-Suomen hyvinvointialue on eri mieltä lausunnon kanssa siinä, että palveluvalikoima koostuisi jatkossakin lähtökohtaisesti nykyisin käytössä olevista palveluista.

– Terveydenhuollossa tulisi pyrkiä aktiivisesti arvioimaan myös käytössä olevia menetelmiä ja deimplementoimaan niistä vaikuttamattomaksi todettuja, alue toteaa lausunnossaan.

Keski-Suomen mukaan palveluvalikoiman periaatteet lisäävät läpinäkyvyyttä päätöksentekoon sekä mahdollistavat palveluiden vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden seurantaa.

– Priorisointi tapahtuu tällä hetkellä piilossa ja osin sanoittamattomana, eikä alueellista yhdenvertaisuutta vielä ole.

Lue lisää: Asiantuntijoiden näkemykset priorisoinnista jakaantuvat ­– "Haluaisin haastaa näkemystä"