Hyvinvointia tukeva syöminen on opittavissa
Kyse on ennen kaikkea siitä, miten tunteita voi säädellä ja hyvinvointia vahvistaa muilla keinoilla kuin ruoalla.
Terveyttä edistävä syöminen sisältää psykologisia ja käyttäytymistieteellisiä tasoja, jotka vaikuttavat siihen, miten syömme arjessa. Pelkkä tieto ei yleensä riitä muuttamaan ruokailutottumuksia. Tunteet ja tottumukset ohjaavat toimintaa vahvemmin kuin tieto.
Painonhallinnan haasteiden taustalla on usein elämänhallinnan ongelmia, univaikeuksia, pitkittynyttä stressiä, väsymystä, tunne-elämän kuormitusta, opittuja käyttäytymismalleja ja perittyjä tapoja. Häpeä ja uskomukset voivat ohjata syömistä tavalla, joka ei tue terveyttä.
– Syömisen hallinta voi horjua, ja se on täysin ymmärrettävää, sanoo ravitsemusterapeutti Sanni Suotunen tiedotteessa .
Lohturuoka on tuttu käsite ja malli, esimerkiksi elokuvissa ruoka tarjoaa lohtua sydänsuruihin, väsymykseen ja arjen harmauteen. Joskus hallinnan menettäminen ilmenee kohtauksenomaisena ahmimisena, toisinaan hiljaisena tapana syödä enemmän kuin keho tarvitsee. Kyse ei ole heikkoudesta, vaan esimerkiksi opituista tavoista ja yhteyden katoamisesta kehon viesteihin, nälkään ja kylläisyyteen. Pikaratkaisut eivät tuo kestävää muutosta, sillä ne ohittavat taustalla vaikuttavat syyt.
– Yleensä syömisen hallinnan menettäminen ei johdu tahdonvoiman puutteesta, vaan vaikeudesta hallita kokonaisuutta, johon vaikuttavat sekä keho että mieli, muistuttaa Suotunen.
Syömisen juuret lapsuudessa
Suurin osa syömisestä perustuu vakiintuneisiin mieltymyksiin ja tapoihin, joita toistamme automaattisesti. Muutoksia saatetaan ajatella liian yksinkertaisiksi, jolloin pysyvä muutos jää kaukaiseksi.
Syömiskäyttäytymisen juuret ovat lapsuudessa, mutta myös biologiassa. Ihmistä ohjaavat edelleen vanhat biologiset mallit, jotka kehittyivät niukkuudessa elämiseen. Tämä selittää osaltaan, miksi terveelliset ateriavalinnat ja kohtuulliset annoskoot voivat tuntua haastavilta nykyisessä ruokaympäristössä.
Kun syömiseen halutaan tehdä muutoksia, kyse on ennen kaikkea oppimisesta siihen, miten tunteita voi säädellä ja hyvinvointia vahvistaa muilla keinoilla kuin ruoalla. Miten ruokakaupassa tehdyt valinnat palvelevat paitsi makua myös kehoa pitkällä aikavälillä? Näitä taitoja voi opetella, ja oppiminen on mahdollista iästä tai elämäntilanteesta riippumatta.
Kalorien laskemisesta painonhallinnan taitoihin
Painonhallinta on yksilöllinen prosessi. Usein siitä puhuttaessa keskitytään liikaa kaloreihin ja liikuntaan, vaikka todellinen muutos edellyttää ymmärrystä elämäntilanteesta, haasteista ja voimavaroista.
– Painonhallinta ei ole helppoa eikä sen tarvitse olla nopeaa. Kestävän muutoksen mahdollistaa oma ymmärrys siitä, että painonnousu ei johdu vain syömisestä ja liikkumisesta. Jokainen voi oppia tunnistamaan omat kompastuskivensä ja rakentamaan uusia tapoja, askel kerrallaan. Ymmärrys, lempeys ja realistiset tavoitteet ovat hyvä alku, Suotunen rohkaisee.
Aiemmin ylipaino oli vaurauden ja vallan merkki. Elintason noustessa painoon liittyvät käsitykset muuttuivat. Nykytutkimuksen mukaan lihavuuteen liitetään usein negatiivisia uskomuksia, kuten laiskuus ja heikkous, kun taas hoikkuuteen yhdistetään tehokkuus, terveys ja kauneus.
– Painon sijaan tärkeämpää olisi opetella kuuntelemaan kehon yksilöllisiä tarpeita, Suotunen muistuttaa.
Yhteiskunnallinen asia
Ylipainon ja lihavuuden hoito on yksi aikamme suurista hyvinvointihaasteista. Terveellinen ruokavalio ja liikunta ovat tärkeitä peruspilareita, mutta ei ole olemassa yhtä oikeaa kaavaa, joka toimisi kaikille.
Painonhallinnan tukeminen vaatii myös yhteiskunnallista tarkastelua, esimerkiksi mielenterveyteen, köyhyyteen, ruoan hintaan ja mainontaan liittyen. Ne ovat isoja kysymyksiä, mutta pitkällä aikavälillä muutos voi alkaa pienistä, arjen tasolla tehdyistä valinnoista.
– Kun painonhallinnan kokonaisuudesta saadaan lisää ymmärrystä, pienilläkin askelilla voidaan saavuttaa pysyviä muutoksia, ravitsemusterapeutti Suotunen uskoo.
