Joka viides yläkoulun aloittaneista ei ole saanut HPV-rokotusta
Syynä rokottamattomuudelle ovat kouluterveydenhoitajien mukaan vanhempien puutteelliset tiedot HPV-rokotuksen merkityksestä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreiden tietojen mukaan vuonna 2013 syntyneistä tytöistä 82 prosenttia ja pojista 76 prosenttia on saanut vähintään yhden HPV-rokoteannoksen.
Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia HPV-rokotuksia annetaan kouluterveydenhuollossa kaikille alakoulun 5. ja 6. -luokkalaisille.
Rokotussarjaan kuuluu kaksi rokotetta. Vuonna 2013 syntyneistä tytöistä 68 prosenttia ja pojista vain 60 prosenttia on saanut molemmat rokoteannokset.
EU:n tavoite on nostaa tyttöjen rokotuskattavuus 90 prosenttiin. Suomen kansallisessa syöpästrategiassa tavoite on 90 prosenttia sukupuolesta riippumatta.
Lähes kaikki kohdunkaulan syövät ja niiden esiasteet ovat papilloomavirus HPV:n aiheuttamia. Lisäksi virus aiheuttaa esimerkiksi pään ja kaulan alueen, peniksen ja peräaukon syöpiä. Suomessa todetaan naisilla 200 ja miehillä 100 HPV:n aiheuttamaa syöpätapausta vuosittain.
HPV on yleinen virus, ja kuka tahansa voi saada tartunnan ja levittää sitä eteenpäin.
Suomi on mukana Euroopan unionin syöväntorjuntaohjelmassa, jonka tavoitteena on vähentää syöpien ilmaantuvuutta HPV-rokotuskattavuutta nostamalla. Lähes kaikissa muissa Pohjoismaissa 90 prosentin kattavuustavoitteeseen päästään jo nyt HPV-rokotteen ensimmäisen annoksen osalta.
Suomessa rokotuskattavuus vaihtelee hyvinvointialueittain. Millään hyvinvointialueella ei kuitenkaan vielä päästä 90 prosentin kattavuustavoitteeseen. Korkeimmat kattavuudet ovat Varsinais-Suomessa, jossa 88 prosenttia tänä vuonna yläkoulun aloittaneista tytöistä ja 84 prosenttia pojista on saanut HPV-rokotuksen.
Matalimmat kattavuudet ovat Keski-Pohjanmaalla (75 % tytöistä ja 68 % pojista).
THL:n haastattelemien kouluterveydenhoitajien mukaan yhtenä syynä rokottamattomuudelle ovat vanhempien puutteelliset tiedot HPV-rokotuksen merkityksestä syöpien ehkäisyssä.





