Professori Joonas Kauppila Oulun yliopistosta suhtautuu varovaisen toiveikkaasti toisiolain uudistamiseen. Hän toivoo etenkin, että kansainvälinen tutkimusyhteistyö elpyy.

Tutkija Joonas Kauppila Oulun yliopistosta on varovaisen toiveikas meneillään olevasta toisiolain uudistuksesta. Kliinisen epidemiologian professori ja vatsaelinkirurgi toivoo, että se mahdollistaa tutkijoille asioita, mitä laki tullessaan vei.

– Toisiolaki hankaloitti elämää monella tavalla. Ajattelen, että kaikki parannukset nykyisestä tilanteesta ovat positiivisia, hän toteaa.

Mahasuolikanavan sairauksia tutkivasta Kauppilasta isoin helpotus on, jos suomalaiset pääsevät jälleen mukaan isoihin kansainvälisiin tutkimuksiin.

Yhteistyö takkusi, kun käyttöympäristöihin ja auditointeihin tuli tiukkoja vaatimuksia vuonna 2019. Käytännössä se tarkoitti, että aineistoja ei voida Suomesta luovuttaa, vaan ulkomaisten tutkijoiden pitäisi siirtää omat aineistonsa tänne analysoitavaksi.

Sitä monikaan ei ollut valmis tekemään.

– Jos vaikkapa Cambridgen tutkijat vetävät isoa, sadan maan tutkimusta, on aika epätodennäköistä, että he haluaisivat siirtää koko tutkimuksensa väestöluvultaan pieneen Suomeen, hän havainnollistaa ongelmaa.

Lupia ilman väliporrasta

Toinen merkittävä parannus lakiesityksessä on Kauppilan mielestä ehdotettu hajautettu malli lupien hakemiseen.

Toisiolain takia tutkijat eivät voineet enää tehdä suoraan yhteistyötä hyvinvointialueiden välillä, jos he halusivat hyödyntää tutkimuksessaan tietoja useasta eri rekisteristä. Tällaiset hakemukset piti tehdä kansalliselle lupaviranomaiselle Findatalle, joka vielä lätkäisi päälle käsittelymaksun. Myös tutkijoiden itse keräämät aineistot piti yhdistää viranomaisen toimesta, maksusta.

Pakollisen väliportaan mukaantulo torppasi hedelmällistä ja hyvin toimivaa tutkimusyhteistyötä yliopistosairaaloiden välillä, kertoo Kauppila.

Nyt ehdotetussa uudistuksessa tutkija voi hakea lupia joko suoraan rekisterinpitäjiltä tai halutessaan Findatalta. Se toivottavasti lyhentää käsittelyaikoja ja sujuvoittaa prosessia.

Kauppila toivoo, että muutos näkyy myös tiedonkeruun ja analysoinnin kustannuksissa. Toisiolain voimaantulon jälkeen ne saattoivat nousta aiemmasta lähes nollasta peräti kymmeniin tuhansiin euroihin.

– Hyvinvointialueet uskoakseni haluavat tukea tutkimusta. Nyt ne voivat olla perimättä tutkijalta käsittelymaksuja aineistosta, jonka tämä on itse kerännyt.

Myös Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Johanna Arola sanoo Lääkärilehden haastattelussa , että tutkimus on ottanut paljon siipeensä toisiolaista.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan hallituksen esitystä toisiolain muuttamisesta. Arola on mukana STM:n lakia valmistelevassa työryhmässä. Hän purkaisi ainakin nykyisen hitaan ja jäykän lupajärjestelmän, joka on keskitetty Findatalle.

Lue lisää: Dekaani toisiolaista: "Tätä täytyisi pystyä tekemään fiksummin"

Lue lisää: Hallitus esittää useita muutoksia toisiolakiin