Kannanotto: Sitovia päästötavoitteita soteen
Sosiaali- ja terveydenhuollon osuus kansallisista kasvihuonepäästöistä on Suomessa 6,5 prosenttia.
Joukko sosiaali- ja terveydenalan toimijoita esittää konkreettisia toimia kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Torstaina julkaistussa kannanotossa suositellaan sitovia päästövähennystavoitteita, vihreiden hankintakriteerien käyttöönottoa, lääkkeiden ja kertakäyttötuotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä sekä ympäristövastuun sisällyttämistä koulutukseen, johtamiseen ja päätöksentekoon.
Kannanotto on laadittu Climate Leadership Coalitionin (CLC) ilmasto ja terveys -teemaryhmän aloitteesta. Sen ovat koonneet asiantuntijat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Tampereen yliopistosta. Tuloksena on suosituksia, joilla voidaan ohjata sosiaali- ja terveydenhuoltoa kohti vähähiilisyyttä ja kestävyyttä.
Sote-järjestelmä kestäväksi
Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten helteistä aiheutuvat kuolemat, tartuntatautien leviäminen ja mielenterveyteen liittyvät haasteet kuormittavat jo hoitojärjestelmiä.
– Helleaallot koittelevat jo nyt haavoittuvassa asemassa olevia. Samalla sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa. Siksi sote-järjestelmästä on rakennettava kestävä, sanoi THL:n pääjohtaja Mika Salminen , joka piti avajaispuheen historian ensimmäisessä Ilmasto&Terveys – Kohti kestävää terveydenhuoltoa -seminaarissa Helsingissä torstaina.
Hänen mukaansa koko sote-järjestelmän on huomioitava muun muassa hukan vähentäminen.
– Meillä ei ole varaa alihoitoon, joka puolestaan johtaa raskaampaan hoitoon. Ennalta ehkäisy ja terveelliset elämäntavat säästävät myös ympäristöä. Myös turhat lääkärikäynnit on minimoitava, luettelee Salminen.
Lääkkeistä eniten päästöjä
Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon osuus kansallisista kasvihuonepäästöistä on 6,5 prosenttia. Siitä terveydenhuollon osuus on 4,2 prosenttia ja sosiaalihuollon osuus 2,3 prosenttia. Laskelmat perustuvat vuoden 2019 tuloksiin. Suomen osuus päästöistä on samaa luokkaa muiden maiden kanssa.
– Ylivoimaisesti eniten kasvihuonepäästöjä aiheuttavat lääkkeet. Niiden osuus on lähes kaksi kertaa isompi kuin ruokapalveluiden päästöt. Tilanne on vastaavanlainen muissakin maissa, kertoo tilaisuudessa puhunut yliopistolehtori Jutta Pulkki Tampereen yliopistosta. Hän on mukana Ekosote-hankkeessa, jossa asiaa on selvitetty.
Jo yhteensä 45 maata on asettanut terveydenhuollolle tavoitteet, mihin mennessä niiden olisi saavutettava nollatavoite sosiaali- ja terveydenhuollon kasvihuonekaasupäästöissä.
– Esimerkiksi Britanniasta kannattaa ottaa esimerkkiä, jos haluamme edetä päästöjen edistämisessä kansallisella tasolla ja päätöksenteossa, sanoi Pulkki.
