Kuumuus on maailmanlaajuisesti iso terveysriski
Arabiemiirikunnissa mittari on noussut jopa 54 asteeseen.
Maapallolla kuolee vuosittain noin puoli miljoonaa ihmistä kuumuuden vuoksi, ja määrän on arveltu viisinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.
– Tilanne on hälyttävä. Ilmastonmuutos heikentää terveyttä kaikkialla maailmassa emmekä ole varautuneet siihen riittävästi, sanoi Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton (IFRC) terveysjohtaja Petra Khoury Helsingissä viime viikolla.
Länsimaissa monet voivat lievittää ennätyshelteitä hakeutumalla ilmastoituihin tiloihin, mutta kehittyvissä maissa tilanne on toinen. Sietämätöntä kuumuutta ja sen seurauksia ei pääse pakoon.
Lämpöstressi pahentaa olemassa olevia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, diabetesta ja astmaa. Kuumuus lisää myös onnettomuusriskejä ja hyönteisten välityksellä tarttuvien tartuntatautien leviämistä. Kuumuus kasvattaa myös mielenterveysongelmia.
Ulkotyössä 43 asteen helteellä
Khouryn mukaan pahiten kuumuus koettelee Afrikan maita, Bangladeshia, Pakistania ja Intiaa. Korkeimpia lämpötiloja on mitattu Arabiemiirikunnissa, jossa mittari on noussut jopa 54 asteeseen.
– Bangladeshissa oli viime huhtikuussa 43 astetta. Ulkotyöläisillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin työskennellä helteessä. Jos he eivät työskentele, eivät he myöskään saa palkkaa. Myös raskaana olevat joutuivat työskentelemään kuumuudessa, mikä aiheuttaa suuren terveysriskin.
Pahimmilla kuumuusalueilla sietämätön helle voi jatkua jopa 50 päivää. Khouryn mukaan hellejaksojen pituus on kasvanut vuosi vuodelta. Elinolot ovat tulleet kuumimmilla alueilla niin sietämättömiksi, että ihmiset joutuvat muuttamaan muualle.
IFRC on jatkuvasti katastrofivalmiudessa kuumuuden vuoksi. Se tekee myös ennakoivaa työtä, jotta kuumuuden aiheuttamat tuhot jäisivät mahdollisimman pieniksi.
– Teemme ennakoivaa työtä noin sadassa kaupungissa. Varoitamme ihmisiä tulevista hellejaksoista ja autamme parantamaan rakennusten jäähdytysjärjestelmiä. Kehitämme myös terveyspalveluita niin, että ne pystyisivät vastaamaan kuumuuden aiheuttamiin sairauksiin. Yksi olennainen asia on saada klinikoihin riittävät ilmastointijärjestelmät.
Khouryn mukaan ilmaston lämpeneminen on levittänyt useita tartuntatauteja maihin, joissa niitä ei ennen ole ollut. Tämä koskee esimerkiksi malariaa.
Vesipula iso ongelma
Khoury puhuu vesipulasta ja vedestä rauhan työkaluna.
– Työntekijämme vierailevat kylissä ja arvioivat veden riittävyyttä. Yritämme samalla estää vedenpuutteen aiheuttamia konflikteja esimerkiksi poraamalla kaivoja tai johtamalla vettä lähistöllä olevasta joesta niin, että vettä on kaikkien saatavilla.
Tällainen työ on parhalllaan meneillään Jordaniassa, Iranissa ja Jemenissä.
– Jemenissä on veden puutteen vuoksi sekä maan sisäinen kriisi että ulkoinen konflikti naapurimaiden kanssa. Meidän tehtävänämme on edesauttaa rauhaa veden välityksellä, sanoo Khoury.
Khoury oli ilahtunut tuoreesta kannanotosta, jossa Suomen sosiaali- ja terveydenalan toimijat esittävät konkreettisia toimia kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi.
Hän tuli Suomeen tutustuakseen Suomen Punaisen Ristin toimintaan, jota hän kehuu yhdeksi maailman parhaiten organisoiduksi. Matkallaan Khoury tapasi myös ministeriöiden edustajia, joiden kanssa hän keskusteli muun muassa maailman ilmastokriiseistä.
”Muistutan isääni vedenjuonnista”
Khoury asuu Genevessä. Hän on puoliksi libanonilainen ja puoliksi yhdysvaltalainen. Hän vierailee säännöllisesti Libanonissa asuvan 80-vuotiaan isänsä luona. Ilmaston lämpeneminen on iso puheenaihe hänen toisessa kotimaassaan, jossa etenkin vanhuksia kehotetaan varovaisuuteen.
– Muistutan isääni jatkuvasti pysymään varjossa, välttämään isoja ihmisjoukkoja, käyttämään aurinkovoidetta ja juomaan riittävästi. Valitettavan usein vanhukset eivät huomaa kuivumista, jonka voisi välttää juomalla tarpeeksi.
Khouryn mukaan vesi ja tuuletus ovat lääkkeitä, joiden avulla ennalta ehkäistään kuumuuden aiheuttamat sairastumiset.
