Lääkärien someryhmässä näkyy harvoin ylilyöntejä
– Keskustelun pitää olla asiallista eikä henkilökohtaisuuksiin saa mennä, sanoo Lääkärit-ryhmän perustaja Sirkku Vuorma.
Mistä lääkärien Facebook-ryhmissä keskustellaan, ja miten keskusteluja moderoidaan?
Yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri Sirkku Vuorma perusti Lääkärit-ryhmän Facebookiin lähes 14 vuotta sitten. Hän halusi koota ystäväkollegat someen keskustelemaan ammattiin ja työhön liittyvistä asioista.
Ryhmä on kasvanut jatkuvasti, ja nyt mukana on jo 11 000 jäsentä. Vuorma toimii edelleen ryhmän pääylläpitäjänä.
Hän muistaa, kun yli 200 kollegaa oli tullut mukaan. Vuorma ajatteli, että mieletöntä, lähes prosentti lääkäreistä on jo tässä keskusteluporukassa.
Harvoin suuria ylilyöntejä
Vuorma on korostanut, että keskustelun pitää olla asiallista eikä henkilökohtaisuuksiin saa mennä. Hyvä ohjenuora on, että asian voisi esittää vaikka Lääkäripäivien päälavalla.
– Joillakin on tarve viedä keskusteluja kevyempään suuntaan. Välillä täytyy karsia kommentteja, mutta harvoin tulee isoja ylilyöntejä.
Vuorman mukaan ylilyöntejä esiintyi koronapandemian alkaessa, koska epävarma aika ruokki niitä.
– Pelkoa ja epävarmuutta oli kaikkialla, eikä ammatti suojannut. Mylläkkä on ehkä väärä sana, mutta keskustelun tarve oli valtava. Keskustelut kerättiin päivittäin yhden aloituksen alla, jottei olisi tullut kymmenittäin eri postauksia.
Pelisääntöjen oltava selvät
Entistä harvemmin pitää teroittaa osallistujille pelisääntöjä. Joskus sitä täytyy silti edelleen tehdä. Joku saattaa esimerkiksi aloittaa postauksen julkisuudessa olleen henkilön sairaudesta ja kysyä, mitä mieltä muut ovat asiasta. Vuorma vastaa kirjoittajalle, ettei asia kuulu tälle foorumille.
– Me emme keskustele yksittäisten henkilöiden asioista. On epäammatillista arvailla, mikä kertomus on jutun takana.
Ryhmän moderoijan pitää hänen mielestään käsitellä epäasiallisuudet mahdollisimman nopeasti. Ollaan myöhässä, jos keskustelu on jo vuotanut suljetusta ryhmästä julkisuuteen. Kuvakaappauksen voi tehdä ja jakaa nopeasti.
– Kuvakaappaukset eivät ole asiallisia eivätkä sallittuja. Kirjoitus täytyy ilmiantaa ylläpitäjälle, jotta siihen voidaan puuttua pian.
Yli 100 lääkäriyteen liittyvää ryhmää
Julkisuudessa oli esillä kesällä lääkärien toisessa suljetussa Facebook-ryhmässä ollut julkaisu, jossa lääkäri kirjoittaa muslimien surmaamisesta. Hän sai syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Vuorman mukaan somessa yli 100 erilaista lääkäriryhmää tai lääkäriyteen liittyvää joukkoa, joissa moderointi- ja keskustelukäytännöt vaihtelevat.
Lääkäreillä on somessa myös erilaisia harrastusryhmiä ja elämäntilanteisiin liittyviä porukoita.
– Niiden aiheet ovat sellaisia, että ylilyöntejä syntyy luultavasti vähemmän.
Lääkärien on Vuorman mielestä helppoa keskustella Facebook-ryhmässä kollegan kanssa muistakin kuin ammattiin liittyvistä asioista. Kollegat ovat myös kokeneet, että he voivat olla suljetuissa harrastusryhmissä omana itsenään.
– Heidän ei tarvitse raottaa elämäänsä muille osallistujille, jos eivät halua. Avoimissa someryhmissä saattaa olla mukana myös omia potilaita.
Sanojen takana seisottava
Lastentautien erikoislääkäri ja yliopistotutkija Lotta Immeli tuottaa tutkittuun tietoon pohjautuvaa videosisältöä Instagramiin ja TikTokiin ja on mukana Facebookissa Lääkärit-ryhmässä ja lääkärien matkailuryhmässä.
Hän oli vähän aikaa yhdessä lääkärien Facebook-ryhmässä, jossa keskustelu ei ollut hänen mielestään aivan asiallista eikä sitä moderoitu.
Immeli ajattelee toisaalta, ettei aikuisten ihmisten tarvitse valvoa toisten ihmisten käytöstä.
– Valitettavasti näin kuitenkin tuntuu välillä olevan.
Immelistä somekirjoittelun täytyy olla sellaista, että kuka vain voi sen lukea ja sanoa ääneen. Sanojensa takana pitää pystyä seisomaan. Hän muistuttaa kuitenkin, etteivät omatkaan sanavalinnat ja ilmaisut aina onnistu.
– Joskus voi jälkikäteen huomata ilmaisseensa asian huonosti tai loukanneensa toista. Silloin pitää pystyä myös suoraselkäisesti pyytämään anteeksi, aivan kuten muussakin ihmisten välisessä kanssakäymisessä.
Hän toteaa, että Facebookin lääkäriryhmät ovat yksi foorumi, jossa on mahdollista keskustella kollegoiden kanssa. Siellä voi olla hyviä ja mielenkiintoisia nostoja.
Myös kriittistä keskustelua
Kollegiaalisuus ei Immelin mukaan aina toteudu somessa – esimerkiksi silloin, jos nimitellään ikävästi. Joskus kollegiaalisuus käsitetään hänen mielestään niin, ettei toisen lääkärin toimintaa saisi kritisoida.
– Meidän pitää pystyä keskustelemaan hoidoista kriittisesti. Ei ole epäkollegiaalista pohtia, onko hoito asiallista vai ei, onko siitä potilaalle hyötyä ja onko se terveydenhuollon resurssien järkevää käyttöä. Myös vähähyötyisistä hoidoista ja niiden aiheuttamista turhista kustannuksista pitää voida puhua.
Monenlaista palautetta on tullut sometyöstä. Sisältöjä saa ja pitääkin hänestä kritisoida, mutta turha henkilöön menevä palaute ei ole sopivaa. Sitäkin on tullut matkan varrella. Työnantajalle on tehty nimettömiä ja perättömiä ilmoituksia, joihin Immeli on joutunut vastaamaan.
