Lapsuudessa elinsiirron saaneet tarvitsevat muita enemmän lääkkeitä
Verrokkeihin verrattuna heillä oli enemmän lääkkeitä sydän- ja verisuonisairauksiin, hormonaalisiin puutoksiin ja epilepsiaan.
Vasta valmistuneessa tutkimuksessa selvisi, että lapsena elinsiirron saaneet ovat muuta väestöä alttiimpia pitkäaikaisille sairauksille, ja tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin kuin muut samanikäiset.
Tutkimuksessa oli mukana 215 henkilöä, jotka olivat saaneet munuais-, maksa- tai sydänsiirteen ennen 16 vuoden ikää vuosina 1982–2015, ja olivat seurantahetkellä vähintään 18-vuotiaita. Ikään, sukupuoleen ja kotikuntaan sovitetut verrokit valittiin väestötietojärjestelmästä. Lääkekäyttöä arvioitiin Kelan rekisterin perusteella, joka kattaa kaikki reseptilääkkeiden ostot Suomessa.
Elinsiirron saaneilla potilailla oli keskimäärin 1,53 korvattavaa kroonista sairautta, kun hylkimisenestolääkitystä ei oteta mukaan. Verrokkeihin verrattuna elinsiirtopotilailla oli enemmän lääkkeitä sydän- ja verisuonisairauksiin, hormonaalisiin puutoksiin ja epilepsiaan.
Munuaisensiirron saaneilla oli merkittävästi suurempi riski sydän- ja verisuonisairauksiin kuin maksan siirron saaneilla. Muiden sairauksien osalta ryhmien välillä ei havaittu merkittäviä eroja.
Vuosittain lasten elinsiirtoja tehdään noin 20. Pitkäaikainen eloonjäämisosuus lasten munuaissiirroissa on yli 90 prosenttia, sydämen- ja maksansiirroissa noin 70 prosenttia.
Elinsiirron saaneet lapset ja nuoret elävät varsin normaalia elämää, mutta tarvitsevat elinikäisen hylkimisenestolääkityksen sekä seurannan. Kaikki lasten elinsiirrot tehdään Uudessa lastensairaalassa.
Tutkimus tehtiin Husin, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistyönä.
