Medisiinarit laitettiin tsättäilemään tekoälyn kanssa
Aiheena oli tutustuminen terveydenhuollon lainsäädäntöön, rahoitukseen, rakenteeseen ja toimintaan.
Oulun lääkiksessä laitettiin opiskelijat tsättäilemään tekoälyn kanssa ja tulokset ovat lupaavia.
”Lääkäri, terveys ja yhteiskunta” -opintojakson terveydenhuollon lainsäädännön teemapäivä toteutettiin viime syksynä niin, että opiskelijat tutustuivat aiheeseen etukäteen keskustelemalla yhden tai useamman tekoälyohjelman kanssa. He myös tuottivat tästä keskustelusta kokoavan yksilöesseen. Tämän lisäksi teemapäivään kuuluivat luento-osuus, sekä esseeseen pohjautuva ryhmätyö ja sen purkaminen.
– Lääkiksen kurssit ovat kasvaneet isoiksi, ja meillä oli ideana pyrkiä saamaan klassiseen luento-opetukseen pedagogisesta näkökulmasta jotain uutta, kertoo LKT, kansanterveystieteen dosentti Timo Keistinen.
Tämän vuoksi haluttiin kokeilla käänteistä opetusta (flipped classroom), jossa opettajan ja opiskelijan roolit muuttuvat kohti vertaisopettajuutta ja -oppijuutta. Opiskelijat tutustuvat opetettavaan asiaan itsenäisesti ennen oppituntia. Apuna käytettiin tekoälyä.
Opintojakso kuuluu viimeisen opintovuoden sisältöön.
Opetusmateriaalia tarjolla vähän
Terveydenhuollon lainsäädäntö oli aiheena oivallinen tähän kokeiluun, sillä tiheään tahtiin muuttuneesta lainsäädännöstä ei ole kunnollista opetusmateriaalia tarjolla.
Tehtävänä oli laatia yhden sivun essee suomalaisen terveydenhuollon lainsäädännön, rakenteen, rahoituksen tai toiminnan kehittämiseksi.
– Opiskelijoita ohjeistettiin, että käyttäkää useampia tekoälyjä, tsättäilkää niiden kanssa, kirjoittakaa essee, ja sitten esseen voi heittää seuraavan tekoälyn kommentoitavaksi, Keistinen kertoo.
Ohjeena oli olla luova, innovatiivinen ja kriittinen tekoälyn kanssa keskustellessa.
Luennolle ja ryhmätyöhön tullessaan opiskelijat ovat siis jo tutustuneet aiheeseen ja keskustelleet siitä tekoälyn kanssa.
– Pyrimme ennakkotehtävän avulla aktivoimaan opiskelijoita aktiivisiksi toimijoiksi, tiedon hakijoiksi ja prosessoijiksi, kertoo yliopistonlehtori, kansanterveystieteen dosentti Timo Hugg.
Hän huomauttaa, että teema, eli terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö, ei välttämättä ole aivan keskiössä kliinisesti orientoituneiden opiskelijoiden mielissä.
– Tämä oli hyvä tapa avata sisältökenttää ja löytää jonkinlaisia yhtymäkohtia opiskelijoiden tulevaisuudessa harjoittamaan praktiikkaan, Hugg sanoo.
Hyviä oivalluksia
Keistisen mukaan ryhmätöiden yhteydessä näki selvästi, että aiheeseen etukäteen perehtyminen oli ollut hedelmällistä.
– Opiskelijoilta tuli todella hyviä oivalluksia, kun he miettivät, miten terveydenhuoltoa pitäisi kehittää. Heillä oli hyvin laaja näkemys erityisesti siitä, miten kansanterveyttä todella pystytään parantamaan. Ennaltaehkäisyn kysymykset nousivat esiin vahvasti, Keistinen kehuu.
Koska kyseessä olivat viimeisen vuoden opiskelijat, heillä oli jo kokemusta kliinisestä työstä.
– Heillä on nyt noin 40 vuotta aikaa muuttaa suomalaista terveydenhuoltoa sellaiseksi kuin ajattelevat, Keistinen iloitsee.
Enimmillään opiskelijat olivat käyttäneet tekstin luomiseen neljää tekoälyohjelmaa.
49 prosenttia palautekyselyyn vastanneista opiskelijoista arvioi tehtävän edistäneen asian omaksumista ja antaneen kuvaa terveydenhuollon kehittämisen tarpeista. 25 prosenttia arvioi, ettei tekoälystä ollut paljoakaan hyötyä ja 26 prosenttia suhtautui kriittisesti tekoälyavusteisiin tehtävään.
Keistinen arvioi, että vastaavanlaista tekoälyavusteista opetusta olisi vaikeampi käyttää sairauksien hoitoa koskevassa opetuksessa.
– Tekoälyltä saa kyllä hyviä vastauksia, mutta ne pitäisi tavalla tai toisella upottaa suomalaiseen terveydenhuoltoon. Ryhmätöissä pitäisi myös mielellään olla mukana senioriohjaaja, nythän opiskelijat olivat ryhmissä itsenäisesti, hän pohtii.
Myös tänä syksynä sama kurssi on tarkoitus toteuttaa tekoälyavusteisesti. Nyt kurssille sisällytetään myös aiempaa systemaattisempaa tekoälyavusteista oppimista arvioivaa tiedonkeruuta ja analytiikkaa.
