Sairastavuuden sijasta pitäisi mitata terveyttä
Novartis ja Itä-Suomen yliopisto hakivat vaikuttavuusperustaiseen terveydenhuoltoon oppia ulkomailta.
Vaikuttavuusperustainen terveydenhuolto edellyttää, että sairastavuuden sijaan mitataan saavutettua terveyttä ja palkitaan siitä.
Näin toteaa Novartis Finlandin yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Nurmi tiedotteessa.
Novartis Finland ja Itä-Suomen yliopiston vaikuttavuuden talo ovat julkaisseet selvityksen, jossa tarkastellaan, miten Suomi voisi ottaa askeleita kohti vaikuttavuusperustaista terveydenhuoltoa hyödyntämällä kansainvälisiä oppeja Alankomaista, Tanskasta ja Singaporesta.
Neljä vinkkiä maailmalta
Maailmalta löytyi neljä vinkkiä: luotettava ja vertailukelpoinen tieto, ennaltaehkäisyyn kannustava rahoitus, potilas mukaan päätöksentekoon sekä rohkeus pilotoida uusia toimintamalleja.
Vaikuttavuusperustaisen toiminnan kivijalka on luotettava ja vertailukelpoinen tieto. Tanskassa on kansallinen järjestelmä, jossa eri alueilla tapahtuvan hoidon laatu raportoidaan julkisesti. Suomessa lääkkeiden Kela-korvaus edellyttää kustannusvaikuttavuuden näyttöä. Selvityksessä ehdotetaan, että sama logiikka voisi laajentua hoitoihin ja toimenpiteisiin.
Nykyinen rahoitusmalli Suomessa ei ohjaa hoidon vaikuttavuuteen, vaan määräytyy sairastavuuden ja toteutettujen hoitojen perusteella. Tanskassa on siirrytty kohti Proximity financing -mallia, joka palkitsee alueita siitä, että ne vähentävät tarpeetonta erikoissairaanhoidon käyttöä ja siirtävät hoitoja perus- ja digitaalisiin palveluihin.
Auttaisiko yhteistyö potilaan kanssa?
Alankomaissa potilaat osallistuvat aktiivisesti hoitotavoitteiden määrittelyyn ja hoidon suunnitteluun, joka parantaa hoidon laatua ja sitoutumista. Asiakaskokemusmittarit ovat laajassa käytössä ja potilaan näkemykset vaikuttavat hoitopäätöksiin. Selvityksen mukaan hoitotavoitteiden laatiminen aidosti yhteistyössä potilaan kanssa voisi olla seuraava askel kohti vaikuttavampaa hoitoa.
Suomessa tutkimusosaaminen on korkeatasoista, mutta selvityksen mukaan nyt tarvitaan rohkeutta pilotoida uusia toimintamalleja ja skaalata niitä.
– Suunnan muutos kohti vaikuttavuusperustaista terveydenhuoltoa edellyttää ennakkoon tehtyä vaikuttavuustutkimusta. Lisäksi uusien vaikuttavien toimintamallien viemisessä käytäntöön tulee hyödyntää tutkimusstrategioita, jotka tukevat näiden toimintamallien sopeuttamista ja soveltamista käytäntöön kestävällä tavalla. Meillä onnistuneiden käytäntöjen esimerkkejä, jotka osoittavat vaikuttavuustutkimuksen ja implementaatiotoimien yhdistämisen tärkeyden, ovat digitaalinen mielenterveyden edistäminen, tyypin 2 diabeteksen komplikaatioiden ehkäisy vertaiskehittämisen avulla sekä vointitietojen hyödyntäminen tiedolla johtamisen tukena, kertoo professori Tomi Mäki-Opas Itä-Suomen yliopistosta ja Pohjois-Savon hyvinvointialueelta tiedotteessa.
