Terveydenhuolto Suom Lääkäril 2026;81:e47153, www.laakarilehti.fi/e47153

Sairastavuustiedot pois alueiden rahoituksesta?

Talouspolitiikan arviointineuvosto ehdottaa uutta mallia rahanjakoon.

Tiiamari Pennanen

Talouspolitiikan arviointineuvosto esittää uutta rahoitusmallia hyvinvointialueiden väliseen rahanjakoon. Sen mukaan nykyinen malli luo alueille kannustimia kirjata tietynlaisia diagnooseja matalalla kynnyksellä sekä säästämään ennaltaehkäisevissä palveluissa.

Neuvoston mukaan aluekohtainen palvelutarve voitaisiin laskea sairastavuustietojen sijaan yksinkertaisemmin väestörakenteen ja tiettyjen sosioekonomisten tekijöiden perusteella.

Neuvosto julkaisi raporttinsa Suomen julkisen talouden tilasta tänään maanantaina.

Tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) laskee kullekin alueelle palvelutarvekertoimet vuosittain alueiden kirjaamien diagnoositietojen ja muiden sairastavuutta mittaavien tietojen perusteella.

Kirjaamisen käytäntöjen vaihtelun sekä aineistojen siirtymiseen ja tietojärjestelmiin liittyvien ongelmien seurauksena tarvekertoimet eivät ole välttämättä heijastelleet muutoksia todellisessa palvelutarpeessa, raportissa todetaan.

Neuvoston mukaan uusi yksinkertaisempi malli kannustaisi alueita panostamaan enemmän sairauksien ennaltaehkäisyyn. Rahoitus olisi myös nykyistä ennustettavampaa.

THL on puolestaan ehdottanut muutosta nykyiseen rahoitusmalliin lisäämällä ja tarkentamalla sairausluokkia. Arviointineuvoston mukaan tämä saattaisi pahentaa ongelmia entisestään.

Alueiden talous eriytyy

Hyvinvointialueiden välinen talouden eriytyminen voimistuu entisestään, selviää raportista.

Vahvin taloustilanne on Helsingin kaupungilla, jolla on vuoden 2025 päätteeksi noin viisi prosenttia ylijäämää (140 miljoonaa euroa) suhteessa vuoden 2026 rahoitukseen.

Heikoin taloudellinen tilanne on Keski-Suomella, Itä-Uudellamaalla ja Lapilla. Kaikilla kolmella on alijäämää yli 20 prosenttia suhteessa rahoitukseen.

Raportin mukaan 11 hyvinvointialuetta oli saamassa käännettyä taloutensa ylijäämäiseksi vuonna 2025, mutta se ei riitä kattamaan vuosina 2023 ja 2024 kertynyttä alijäämää. Lain mukaan alijäämä tulisi olla katettuna tämän vuoden loppuun mennessä.

Arviontineuvoston mukaan yksi selittävä tekijä talouden eriytymiselle on vaihtelut sairastavuustietojen kirjaamiskäytännöissä ja kattavuudessa.

Lue lisää: THL ehdottaa lisää sairausluokkia sote-rahoitusmalliin

Kirjoittaja

Tiiamari Pennanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030