Suomalaisen tehohoidon tulokset ovat hyviä
Suurin osa potilaista toipuu itsenäiseen elämään kykeneviksi.
Kolme neljästä teho-osastoilla hoidetusta kriittisesti sairaasta potilaasta on elossa vuoden kuluttua tehohoitojaksosta.
Tieto perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehohoidon laaturekisterin uuteen raporttiin. THL on ensimmäistä kertaa julkaissut tietoja tehohoitojaksojen määrästä ja tehohoitopotilaiden kuolleisuudesta.
Aikuisten teho-osastoilla hoidettiin 22000 potilasta vuonna 2023. Hoitojaksoja oli 25500. Henkeä uhkaava peruselintoiminnon häiriö todettiin 10496 kriittisestä sairaalla potilaalla, joista 76 prosenttia oli elossa vuoden kuluttua tehohoitojaksosta.
Yleisimmät syyt tehohoidolle olivat hengitys- ja verenkiertovajaus sekä tajunnan häiriöt.
Noin prosentti erikoissairaanhoidon päivystykseen joutuneista aikuisista suomalaisista tarvitsee tehohoitoa. Lisäksi tehohoitoa annetaan suunnitellusti leikatuille potilaille.
– Suomalaisen tehohoidon tulokset ovat hyviä. Tehohoidossa keskeistä on arvio siitä, että potilaalla ennakoidaan olevan hoidon myötä hyvät edellytykset toipua. Suurin osa potilaista toipuukin itsenäiseen elämään kykeneviksi, sanoo Kuopion yliopistollisen sairaalan professori ja THL:n tehohoidon laaturekisterin asiantuntija Matti Reinikainentiedotteessa.
Kansallisen tehohoidon laaturekisterin tavoitteena on seurata ja auttaa parantamaan tehohoidon laatua ja vaikuttavuutta koko Suomessa. Tehohoidon laaturekisteri kattaa suomalaisilla teho-osastoilla hoidettavat aikuispotilaat.
