Terveydenhuolto

Toiminnallisten häiriöiden kuntoutus voi parantaa elämänlaatua

Lisää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa tarvitaan.

Sari Kosonen
Adobe / AOP

Kelan kehittämishankkeessa kokeiltiin 2020–2021 uutta työ- ja opiskelukykyä edistävää kuntoutusmallia 18–67-vuotiaille, joilla oli todettu toiminnallisia oireita. Kuntoutusta toteutti moniammatillinen työpari, ja siinä huomioitiin kehoon ja mieleen liittyvät tekijät.

Tutkijat havaitsivat, että osallistuminen uuteen kuntoutusmalliin lisäsi jonkin verran kuntoutujien kokemusta omasta hyvinvoinnistaan. Myös masennusoireet vähenivät.

Osallistujien arviot omasta toimintakyvystään ja elämänlaadustaan olivat silti kuntoutusjakson jälkeenkin hyvin matalia.

Moni kuntoutuskokeiluun osallistunut koki, että ei ollut saanut terveydenhuollossa asianmukaista tukea ja apua tilanteeseensa riittävän varhain. Mahdollisuus räätälöidä kuntoutus vastaamaan yksilöllisiä tarpeita oli monelle kokeiluun osallistuneelle tärkeä.

Lue myös

Tutkimustulokset korostavat tarvetta kehittää kohdennetumpia ja yksilöllisempiä kuntoutusmenetelmiä toiminnallisten häiriöiden ja niitä lähellä olevien oireyhtymien kuntoutukseen. Kuntoutuksen sisältöä ja kestoa pitäisi räätälöidä paremmin yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Lisäksi havaittiin tarvetta vahvistaa yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa erityisesti kuntoutujien jatkopolkujen ja toimeentulo-ongelmien näkökulmasta.

Tutkimuksen toteutti Kuntoutussäätiö, ja sitä rahoitti Kela.

Kirjoittaja

Sari Kosonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030