Tutkimus: Varhain alkava muistisairaus heikentää työtuottavuutta jopa 15 vuotta ennen diagnoosia
Tulokset osoittavat tarvetta tunnistaa muistisairaudet nykyistä varhaisemmassa vaiheessa ja kehittää tukitoimia työikäisille.
Varhain alkava muistisairaus aiheuttaa merkittäviä työkyvyn ja ansiotulojen menetyksiä jo jopa 15 vuotta ennen diagnoosia, selviää Itä-Suomen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa analysoitiin kaikkien alle 65‑vuotiaana muistisairausdiagnoosin saaneiden henkilöiden tulokehitystä Pohjois‑Savon ja Pohjois‑Pohjanmaan alueilla vuosina 2010–2021. Aineistoon kuului noin 800 ihmistä, joilla oli varhain alkanut muistisairaus, ja lähes 8 000 iän ja sukupuolen mukaan vakioitua verrokkia väestöstä.
Tulokset osoittavat, että muistisairautta sairastavien työkyky oli heikentynyt selvästi jo kauan ennen diagnoosia. Heidän työpanoksensa ja tulonsa olivat matalampia kuin verrokeilla jopa 15 vuotta ennen sairauden tunnistamista. Tämä tukee käsitystä, että muistisairaus alkaa vaikuttaa arkeen ja työhön jo varhaisessa, usein vielä huomaamattomassa vaiheessa.
Suurimmat menetykset otsa‑ohimolohkorappeumassa
Työtuottavuuden muutos vaihteli muistisairauden alatyypin mukaan. Otsa‑ohimolohkorappeumaa (FTD) sairastavilla työtuottavuuden menetys oli suurin ja lasku alkoi yli 10 vuotta ennen diagnoosia. Alzheimerin taudissa työtuottavuuden menetys alkoi myöhemmin, mutta kasvoi nopeasti diagnoosia lähestyttäessä.
Tulokset korostavat tarvetta tunnistaa muistisairaudet nykyistä varhaisemmassa vaiheessa ja kehittää kohdennettuja tukitoimia työikäisille potilaille. Erityisesti FTD:hen liittyvät persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset voivat johtaa työsuhteen päättymiseen ja taloudellisiin vaikeuksiin jo ennen sairauden tunnistamista.
Aiemmat muistisairauksien kustannusarviot ovat keskittyneet diagnoosin jälkeiseen aikaan. Tämän tutkimuksen mukaan epäsuorat kustannukset, erityisesti työtuottavuuden menetykset, syntyvät jo huomattavasti ennen diagnoosia ja kasvattavat merkittävästi yhteiskunnallisia kokonaiskustannuksia.
Tuloksilla on merkitystä paitsi terveyspolitiikan, työelämän käytäntöjen ja kustannusvaikuttavuuden arvioinnin, myös uusien hoitojen kehittämisen näkökulmasta.
