Työkyvyttömyyseläkkeitä hylätään yhä enemmän
Keva on selvittänyt kasvun syitä.
Työkyvyttömyyseläkkeiden ja työeläkekuntoutuksen hylkäykset ovat yleistyneet viime vuosina. Kevan tutkimuksen mukaan hylkäysten kasvua ei selitä mikään yksittäinen tekijä, vaan taustalla on useita samanaikaisia muutoksia.
Julkisella sektorilla työkyvyttömyyseläkkeissä hylkäysten osuus on kasvanut kymmenessä vuodessa 27 prosentista 37 prosenttiin. Työeläkekuntoutuksessa hylkäysten kasvu on ollut vielä jyrkempää. Vuonna 2015 hylkäysten osuus oli 10 prosenttia, vuonna 2024 peräti 57 prosenttia.
Julkisen sektorin työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysprosentti on ollut tarkastelujaksolla keskimäärin yhdeksän prosenttiyksikköä yksityistä sektoria pienempi. Kuntoutuksessa se on samalla tasolla yksityisen sektorin kanssa.
Hylkäyksen riskiä lisäävät nuori ikä, tietyt diagnoosit (esimerkiksi selkäsairaudet, masennus, ahdistuneisuushäiriöt) ja rikkonainen työhistoria. Toisaalta työllisyystausta ennen hakemusta ja pitkä sairauspoissaolojakso voivat pienentää hylkäyksen riskiä.
Mielenterveyden häiriöt ovat työkyvyttömyyseläkkeissä yleisin hylkäyksen taustalla oleva sairaus. Ahdistuneisuus- ja stressihäiriöitä ei katsota vakaviksi mielenterveyden häiriöksi, joten ne eivät pääsääntöisesti oikeuta eläkkeeseen.
Huolellisesti laaditut lausunnot tärkeitä
Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että hoitavien lääkärien osaaminen ja työolosuhteet vaihtelevat paljon, mikä on voinut vaikuttaa lausuntojen laatuun ja siten eläkelaitoksen ratkaisuihin.
Etävastaanottojen yleistyminen on heikentänyt B-lausuntojen laatua, ja vaikeuttanut vakuutuslääkärin mahdollisuuksia arvioida hakijan toimintakykyä. Tämä johtaa helposti hakemuskäsittelyn pitkittymiseen, koska eläkelaitos päätyy pyytämään lisäselvityksiä hakemuksen ratkaisemiseksi.
Huolellisesti laaditut B-lausunnot ja toimintakyvyn dokumentointi ovat ensiarvoisen tärkeitä.
– Olemme jo pidempään pyrkineet vahvistamaan hoitavien tahojen osaamista vakuutuslääketieteestä ja työkyvyn arvioinnin kriteereistä. Tärkeää on myös lisätä hoitavien tahojen tietoisuutta hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin roolien eroista eläke- ja kuntoutusprosesseissa, toteaa johtajaylilääkäri Tuula Metsä Kevasta tiedotteessa.
