Varhainen ADHD-diagnoosi oli yhteydessä parempaan peruskoulun päättötodistukseen
Helsigin yliopiston tutkimuksessa seurattiin 580 132 suomalaisnuorta 20-vuotiaaksi asti.
Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan aikaisin saatu ADHD-diagnoosi on yhteydessä parempaan koulumenestykseen ja vähäisempään koulupudokkuuteen.
Varhaisessa vaiheessa diagnosoiduilla oppilailla on korkeammat peruskoulun päättötodistuksen keskiarvot, he suuntaavat useammin lukio- ja korkeakouluopintoihin ja heillä on alhaisempi koulupudokkuuden todennäköisyys verrattuna niihin, jotka saavat diagnoosin peruskoulun loppupuolella.
Peruskoulun viimeisinä vuosina diagnosoiduilla pojilla ja tytöillä oli heikoimmat koulutustulokset, ja lähes kolmannes heistä ei opiskellut tai ollut suorittanut toisen asteen tutkintoa 20-vuotiaana.
Tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineistojen avulla 580 132 Suomessa vuosina 1990–1999 syntynyttä henkilöä 20-vuotiaaksi asti. Diagnoosi-ikä tunnistettiin ensimmäisen hoitotietoihin kirjatun diagnoosin tai ADHD-lääkeoston perusteella 4–20 vuoden iässä.
Pojat diagnosoitiin jo ensimmäisinä kouluvuosina
Tutkimuksessa havaittiin, että pojat saavat ADHD-diagnoosin tyypillisesti aikaisemmin kuin tytöt. Pojat diagnosoitiin useimmiten jo ensimmäisinä kouluvuosina, kun taas tytöillä diagnoosit alkoivat yleistyä vasta 13 vuoden iästä.
– Diagnoosi-iän sukupuolierojen syitä on selitetty esimerkiksi pojilla ja tytöillä havaittujen ADHD-piirteiden eroilla. Helposti havaittava yliaktiivinen ja impulsiivinen käyttäytyminen on pojille tyypillisempää, kun taas tyttöjen ADHD voi oireilla huomaamattomammin, kertoo tiedotteessa väitöskirjatutkija Lotta Volotinen Helsingin yliopiston väestötieteen ja väestön terveyden instituutista.
Diagnoosi-iän ja myöhemmän koulutustason yhteys osoitettiin nyt ensimmäistä kertaa.
