Sally Leskinen toivoo ennakoitavuutta ja iloitsee kollegoiden antamasta tunnustuksesta.

Jos vain voisi, muuttaisi Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen sotessa yhden asian, nimittäin rahoitus- ja ohjausjärjestelmän ennakoitavuuden.

– Nyt päätöksiä tehdään aika sokkona. Kun jokin maali on asetettu, niin sitten se jo muuttuu, Leskinen kritisoi.

– Nimenomaan ennakoitavuus riittää, vaatimukset julkisen talouden tasapainottamisesta ovat ihan perusteltuja, hän sanoo.

Leskinen on iloissaan ja yllättynyt juuri saamastaan tunnustuksesta. Lääkärilehden lukijat äänestivät hänet Vuoden sote-vaikuttajaksi lehden verkkosivujen äänestyksessä.

– Ensimmäinen ajatus oli, että me Etelä-Karjalassa olemme tehneet merkityksellistä työtä porukalla. Olemme yrittäneet tuoda esiin sitä, millainen tilanne on, ja millaiset korjausliikkeet olisivat tarpeen. Matkalla on ollut myös yksinäisiä hetkiä. Siksi tuntui kivalta, että lääkärikollegat ovat pitäneet työtä tärkeänä.

Kantelu menestyi

Etelä-Karjalan ja Satakunnan hyvinvointialueet kantelivat joulukuussa oikeuskanslerille hyvinvointialuelaissa säädetystä määräajasta alijäämän kattamiseen.

Niiden mukaan alueet joutuivat valitsemaan, rikkoako perustuslakia vai hyvinvointialuelakia.

Huhtikuun lopulla oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi päätöksen, joka on tulkittavissa kantelijoiden kannalta myönteiseksi.

– Uskon, että monella hyvinvointialueella joudutaan nyt miettimään, onko talousarviota tai taloussuunnitelmaa korjattava sellaiseen suuntaan, joka toisi näkyväksi todellisen tilanteen. Olen siinä käsityksessä, että useilla alueilla tätä harkitaan, Leskinen sanoo.

Hän pitää tärkeänä, että asia on noussut julkiseen keskusteluun.

– Tämä ei saa olla kiinni poliittisesta arvovallasta. Meillä on huoli, että monella alueella tehdään lyhytnäköisiä päätöksiä palveluiden osalta ja järjestelmä romuttuu tai saattaa muuttua entistä kalliimmaksi.

Leskinen itse äänesti Vuoden sote-vaikuttajaksi omalääkärimallin puolesta puhunutta yleislääketieteen professori Juha Auvista .

Ammatinharjoittajamallin koelaboratorio

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueesta on tullut koelaboratorio perusterveydenhuollon ammatinharjoittajamallille.

– Palkitsevinta on, että muut hyvinvointialueet voivat hyötyä meidän tekemästämme työstä, iloitsee pilottihanketta vetänyt ylilääkäri Emil Heinäaho .

– On hienoa nähdä, että eri puolella Suomea halutaan testata tätä mallia, komppaa palvelualuejohtaja Markus Paananen .

Lääkärilehti palkitsi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toteuttaman ammatinharjoittajamallin Vuoden sote-tekona.

– Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on lähtenyt ennakkoluulottomasti kokeiluun, jossa yksityissektorilta tuttu ammatinharjoittajamalli on kytketty osaksi julkista perusterveydenhuoltoa. Kokeilu ravistelee perinteisiä rakenteita ja tarjoaa konkreettisen ratkaisun jonojen purkuun sekä omalääkärimallin toteutukseen, perustelee Lääkärilehden päätoimittaja Pekka Nykänen .

Isoja kiviä käännetty

Ammatinharjoittajamallin pilottivaihe on nyt takana ja mallissa on siirrytty tuotantovaiheeseen.

– Koen, että olemme olleet koelaboratorio: vuoden olemme tehneet kehitystyötä ja nyt ollaan valmiita. Tästä on muiden hyvinvointialueiden helppo ottaa mallia. Olemme kääntäneet isoja kiviä, jota muiden ei tarvitse enää tehdä, Heinäaho sanoo.

Länsi-Uudellamaalla myös seurataan toisten alueiden malleja ja pyritään ottamaan niistä oppia.

– On hienoa, että tätä halutaan testata eri puolilla Suomea, Paananen sanoo.

Tällä hetkellä ammatinharjoittajana työskentelee yksi lääkäri. Lähiaikoina ammatinharjoittajia on kuusi. He tulevat työskentelemään Espoon Kalajärven, Leppävaaran, Kilon ja Samarian terveysasemilla. Mallia aiotaan laajentaa myös Espoon ulkopuolelle.

– Kuulemme ammattilaisilta, että väestön palaute on kiittävää. Puhelimessa ja vastaanotolla on tuttu ihminen vastassa. Väestö on kokenut palvelun helpommaksi ja nopeammaksi asioida, Heinäaho kertoo.

Lue lisää: Mitä lakia hyvinvointialueella rikottaisiin?

Lue lisää: Länsi-Uusimaa hakee kahta ensimmäistä ammatinharjoittajalääkäriä