Vuokratyön ostaminen lääkäreiltä vähenee
Suunta on laskeva hyvinvointialueilla, mutta alueelliset erot ovat suuria. Kymenlaaksossa ostetaan vuokratyötä selvästi enemmän kuin muualla Suomessa.
– Vuokratyön ostaminen on vähentynyt hyvinvointialueilla kuluvan vuoden heinäkuun loppuun mennessä noin 18 prosenttia, kun verrokkina on viime vuosi, kertoo johtava erityisasiantuntija Juri Matinheikki valtiovarainministeriöstä.
Valtiovarainministeriö seuraa vuokratyön ostamista hyvinvointialueiden Valtionkonttorille toimittamien tietojen perusteella. Niistä selviää, että suunta on ollut laskeva jo usean vuoden.
Vuonna 2023 työvoiman vuokrauksen osuus hyvinvointialueiden työvoiman kokonaiskustannuksista oli 4,4 prosenttia ja viime vuonna 2,4 prosenttia. Kuluvan vuoden heinäkuussa vastaava luku oli 1,9 prosenttia.
Alueiden väliset erot ovat suuria, ja myös kirjauskäytännöissä on havaittu eroja. Kymenlaaksossa vuokratyötä ostetaan noin kolme kertaa enemmän sekä Kainuussa ja Etelä-Karjalassa noin kaksi kertaa enemmän kuin hyvinvointialueilla keskimäärin.
Vähiten vuokratyötä ostavat Hus-yhtymä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue. Vertailut on tehty suhteessa asukaslukuun.
Valtaosa hyvinvointialueiden vuokratyövoimasta on nykyään lääkäreitä, mutta ei ole olemassa tilastoa, josta kävisivät ilmi pelkästään lääkärityövoiman vuokraamista koskevat luvut. Lääkärilehti selvitti asiaa myös Lääkäriliitosta ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:sta, joka perustaa analyysinsa valtiovarainministeriön lukuihin.
Sijaispoolit nousussa
KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho vahvistaa ministeriön kuvaaman suunnan, joka johtuu etenkin hyvinvointialueiden säästöpaineista.
– Kyselymme mukaan hyvinvointialueet vähentävät vuokratyövoiman ja kalliiden ostopalveluiden käyttöä ja hoitavat asioita enemmän omana toimintana, Ruskoaho sanoo.
Viime vuonna 91 prosenttia hyvinvointialueista ja 34 prosenttia kunnista ilmoitti säästäneensä juuri ostopalvelu- ja vuokratyövoiman käytöstä. Rahoituksen puutteita aiottiin jatkossakin paikata säästämällä ostopalveluista. Asiat käyvät ilmi KT:n ajankohtaistiedustelusta.
Tilanne painanee myös lääkäreiden vuokrafirmojen julkiselle sektorille tarjoamien ostopalveluiden hintoja. Näihin liittyy liikesalaisuuksia, eikä hintojen kehitys ole vertailtavissa julkisesti. Jotkut hyvinvointialueet, kuten Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, ovat kuitenkin kertoneet julkisuuteen vuokralääkäripalveluiden hintojen laskusta.
– Oletan, että markkinat toimivat siihen suuntaan, että hinnoissa on laskua. Hyvinvointialueet ostavat vähemmän palveluita ulkoa, jolloin kysyntä laskee, Ruskoaho arvioi.
Sisäisten sijaispoolien hyödyntäminen on lisääntynyt hyvinvointialueilla. Taustalla vaikuttaa myös sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke vuokratyövoiman kustannusten hillitsemiseksi. Sen toteutuksesta ovat vastanneet Pohjanmaan hyvinvointialue ja Hyvinvointialueyhtiö Hyvil, joka on myös julkaissut kuluvana vuonna oppaan sijaishallintaan ja vuokratyön käyttöön hyvinvointialueilla.
Kilpailu kiristyy eteläisessä Suomessa
KT:n Ruskoahon ja Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtajan Jukka Mattilan mukaan on mahdollista, että lääkäreiden vuokrafirmat voivat vähentyä siellä, missä on eniten kilpailua. Tällaisia alueita ovat etenkin Helsingin ja Tampereen seutu: kummallakin alueella on runsaasti lääkärinvirkoja ja lääkäreitä.
Tietyillä lääketieteen erikoisaloilla vuokratyövoiman kysyntä jatkunee hyvinvointialueilla. Psykiatria, yleislääketiede ja akuuttilääketiede erottuvat KT:n selvityksissä aloina, joilla ostopalveluita tarvitaan eniten.
Lääkäriliiton kannan mukaan vuokralääkäri ei ole tarkoituksenmukainen ratkaisu hoidon jatkuvuuden toteuttamiseen, mutta vuokraaminen voi olla tarpeen satunnaisiin ja äkillisiin tarpeisiin sekä erikoisaloilla, joiden osaajista on pulaa kyseisellä alueella.
Mattila uskoo, että tarve vuokralääkäreille vähenee jatkossa hyvinvointialueilla vuosi vuodelta.
– Henkilöstövuokraus on ollut sujuva tapa täyttää työvuoroja helposti, mutta kun hyvinvointialueiden talous on heikentynyt, tilanne on erilainen ja joudutaan katsomaan paljon tarkemmin, mitä tehtäviä tai työvuoroja täytetään.
Yksityissektori suosii vuokraamista julkista sektoria vähemmän: yksityissektorilla työskentelevät lääkärit toimivat valtaosin itsenäisinä ammatinharjoittajina.
