Yhdysvallat luopuu HBV-rokotteen universaalista syntymäannoksesta
Suomessa taas harkitaan rokotteen lisäämistä kuudenneksi osaksi viitosrokotetta.
Lasten rokotusohjelman muokkaaminen terveysministeri Robert F. Kennedyn mielen mukaiseksi etenee Yhdysvalloissa.
Tuorein käänne on yli 30 vuoden ajan kaikille vastasyntyneille annetun hepatiitti B -rokotteen syntymäannoksen poistaminen rokotusohjelmasta.
Asiasta päätti viime viikolla Advisory Committee on Immunization (ACIP), jonka tehtävä on laatia suositukset rokotteiden käytöstä Yhdysvaltain väestössä.
– Päätöstä on kauhisteltu asiantuntijoiden keskuudessa. On ihmetelty, miten he voivat tehdä sellaisen päätöksen, vaikka asiasta ei ole tehty epidemiologista tai kustannusvaikuttavuustutkimusta. Tässä on menty mutu edellä, keskustelua aktiivisesti seuraava THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo.
Riskissä olevia jää huomaamatta
Jatkossa HBV-rokote annetaan syntymän yhteydessä vain, jos äidin on havaittu olevan hepatiitti B -positiivinen.
– Ideana on, että raskaana olevia naisia testataan hepatiitti B:n suhteen, ja jos he ovat positiivisia, lapselle annetaan syntymäannos. Tämä on kuitenkin täysin riippuvaista siitä, onko äideillä pääsy testeihin ja käyvätkö he niissä, Nohynek harmittelee.
Tähän asti Yhdysvalloissa on ajateltu, että lapsen kannalta on turvallisempaa saada syntymäannos, koska maan perusterveydenhuolto on heterogeeninen, eikä tavoita kaikkia, varsinkaan suurentuneessa riskissä olevia.
HBV-infektiot lapsilla ovat vähentyneet 99 prosenttia sen jälkeen, kun universaali syntymäannos otettiin käyttöön 1990-luvun alussa.
Tiedetään, että pienenä lapsena B-hepatiittitartunnan saaneilla on jopa 90 prosentin riski jäädä viruksen krooniseksi kantajaksi. Myöhemmin tämä altistaa vakaville maksasairauksille. Myöhemmin lapsuudessa sekä aikuisena tartunnan saaneilla riski kantajuuteen on pienempi.
Nohynek kertoo kuunnelleensa osan ACIP:n kokouksesta.
– Siellä käytettiin paljon aikaa Yhdysvaltojen rokotusohjelman vertaamiseen Tanskan rokotusohjelmaan. Tanska oli esimerkkimaa, jossa ei anneta syntymän yhteydessä HBV-rokotetta. Se tuntui kovin tarkoitushakuiselta: Tanska on pieni homogeeninen maa, jossa perusterveydenhuolto on kaikkien saatavilla, toisin kuin Yhdysvalloissa, hän ihmettelee.
Syntymärokotteesta luopumista perustellaan muun muassa sillä, ettei pienille lapsille pitäisi antaa niin paljon epäluonnollisia antigeenejä. Vakavista haitoista ei kuitenkaan ole näyttöä.
– HBV-rokotetta on annettu syntymän yhteydessä arviolta kaksi miljardia annosta. Se on hyvin turvallinen rokote, Nohynek toteaa.
Suomessa osaksi viitosrokotetta?
Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ei ole käytössä kaikille vastasyntyneille annettavaa HBV-rokotusta, vaan se annetaan vain tartunnan riskissä oleville. Britanniassa universaalista syntymäannoksesta on luovuttu.
– Meillä HBV-syntymärokotteen suositus on riskipohjainen. Voimme luottaa siihen, että meillä on hyvä perusterveydenhuolto ja raskaana olevat käyvät neuvoloissa. Sitä kautta korkean riskin ryhmään mahdollisesti kuuluvat HBV-viruksen kantajat saadaan identifioitua ja heidän hoitonsa voidaan aloittaa jo ennen synnytystä, Nohynek toteaa.
Hepatiitti B -viruksella infektoituneen äidin lapselle annetaan heti syntymän jälkeen HB-immunoglobuliinia. Lapselle aloitetaan neljän annoksen rokotussarja (0, 1, 2 ja 12 kuukautta) samanaikaisesti tai viimeistään viikon sisällä.
Suomessa selvitetään parhaillaan, tulisiko täällä ottaa käyttöön hepatiitti B -rokote osaksi 3-, 6- ja 12-kuukauden iässä annettavaa DTaP-IPV-Hib- eli viitosrokotetta. Päätöksiä tästä on odotettavissa ensi vuoden aikana.
– Riskipohjainen rokottaminen jatkuisi toki edelleen. Raskauden aikana hepatiitti B -positiivisiksi havaittujen äitien lapsille rokote annettaisiin jo syntymän yhteydessä, Nohynek kertoo.
