Rintaruokinta ja lasten lihavuus

Saksalaiset tutkijat esittävät, että lapsuusiän lihavuutta voidaan vähentää pidentämällä imetysaikaa. Ajatus perustuu tutkimukseen, jossa 9 357:n 5-6-vuotiaan lapsen vanhemmilta tiedusteltiin rintaruokinnan kestoa ja saadut tiedot yhdistettiin lääkärintarkastuksessa selvitettyihin paino- ja pituustuloksiin. Lapsista, joita ei oltu imetetty lainkaan, ylipainoisia oli 4,5 %, kun taas rintamaitoa saaneista ylipainoisia oli vain 2,8 %. Rintaruokinta näytti selvästi suojaavan myöhemmältä lihavuudelta (OR 0,75, 95 %:n luottamusväli 0,57-0,98). Vaikutuksen suuruus oli riippuvainen imetyksen kestosta. BMJ 1999;319:147-150 (PA)

Per Ashorn

Kattava terveydenhuolto USA:n lapsille?

Yhdysvaltojen terveydenhuoltojärjestelmä on pääasiassa vakuutuspohjainen. Niillä, joiden vakuutukset on maksettu, on saatavilla kaikki, kun taas vakuuttamattomien palvelut ovat hyvin rajoitettuja. Vailla vakuutusta laskettiin vuonna 1999 olleen pelkästään lapsiakin 11 miljoonaa, ja määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Tähän suivaantuneena American Academy of Pediatrics on tehnyt ehdotuksen alle 21-vuotiaiden yleisestä sairausvakuutuksesta. Saapa nähdä, onnistuuko lääkärijärjestö painostuksessaan paremmin kuin presidentin rouva muutamia vuosia sitten. BMJ 1999;319:1087 (PA)

Per Ashorn

Hormonihoito heti vai ei eturauhassyöpäpotilaille?

Heti prostatektomian jälkeen aloitettu antiandrogeeninen hoito pidentää elinaikaa. Tähän tulokseen tultiin satunnaistetussa tutkimuksessa 98 eturauhassyöpäpotilaasta, joilla oli todettu lymfadenektomiassa metastaaseja lantion imusolmukkeissa, muttei enää kauempana. Keskimäärin 7 vuoden seurannan jälkeen välittömän liitännäishoidon saaneista (joko gosereliini tai orkiektomia) oli elossa ilman syövän uusiutumaa 77 %, kun taas ilman hormonihoitoa hoidetuista vain 18 % (p < 0,001). Vaikka luvut ovat sävähdyttävät, jäitä hattuun tuo tieto mm. meneillään olevasta kolme kertaa suuremmasta eurooppalaisesta tutkimuksesta: siinä suunnilleen samassa potilasryhmässä 6 vuoden seurannan jälkeen eroa välittömän hormonihoidon hyväksi ei ole havaittu. N Engl J Med 1999;341:1781-1788

Heikki Joensuu

PEF vaiko FEV1 pitkään yskineeltä avohoidon potilaalta?

Uloshengityksen huippuvirtausarvon (PEF) mittaamista ja pitkäaikaisseurantaa liitettynä bronkodilataatiovasteiden mittaamiseen on Suomessakin suositeltu yskäpotilaiden perustutkimukseksi. Hollantilaiset selvittivät 240:n yskästä kärsivän aikuispotilaan aineistosta PEF-mittausten luotettavuutta ennen kaikkea suhteessa uloshengityksen sekuntikapasiteettiarvoon (FEV1). Tavoitteena oli selvittää nimenomaan matalia arvoja mittauksissa saaneilta näiden parametrien yhteensopivuutta sekä vastetta keuhkoputkia laajentavaan lääkitykseen (400 myyg inhaloitavaa salbutamolia). FEV1-arvon osalta pidettiin merkitsevänä jo vähintään 9 %:n nousua arvossa, PEF:n osalta tutkittiin erikseen nousut 40, 60 ja 80 litraa/min sekä prosentuaaliset 10, 15 ja 20 %:n nousut.

Hannu Puolijoki

Painon ja kuolleisuuden yhteys

Tälläkin palstalla on referoitu tutkimuksia, joissa on selvitetty, miten ihmisen maallisen majan koko korreloi hänen kuolleisuuteensa. Avoimia kysymyksiä ovat mm., miten tupakointi ja painoindeksi vaikuttavat yhdessä ja erikseen mortaliteettiin, onko riski-painosuhde J-käyrän, U-käyrän vai kenties suoran muotoinen ja mitä ikä ja rotu merkitsevät. Yhdysvalloissa tehtiin vuonna 1982 Cancer Prevention Study II, johon saatiin tietoja lähes 1,2 miljoonasta amerikkalaisesta. Heidän tilaansa on seurattu ainakin vuoden 1996 loppuun ja nyt julkaistaan tietoja tämän mammuttikohortin mortaliteetista suhteessa painoon.

Robert Paul

Kromosomi 22 sekvensoitu

Geenitutkimuksessa on saavutettu uusi virstanpylväs, kun brittiläisen Sanger-keskuksen johtama yhdeksän laboratorion jättikonsortio (julkaisussa 204 nimeä) sai sekvensoiduksi ihmisen toiseksi pienimmän kromosomin, jossa on 1,6 % koko genomisen DNA:n määrästä. Ihan koko kromosomia ei onnistuttu sekvensoimaan, sillä selvittämättä jäi vielä 11 pienehköä fragmenttia. Kromosomin lyhyeen haaraan ei myöskään puututtu lainkaan, koska siellä ei tiettävästi ole proteiineja koodaavia geenejä.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Lisätietoa ydinpomminkestävästä bakteerista

Kerroin tällä palstalla jokin aika sitten (SLL 11/99) bakteerista nimeltä Deinococcus radiodurans, joka kestää käsittämättömiä määriä säteilyä, kuivuutta ja muita ankaria olosuhteita. Bakteerin perimä on nyt täysin selvitetty. Siitä käy ilmi, että bakteerin kahteen kromosomiin ja kahteen plasmidiin ovat pakkautuneet lähes kaikki tällä hetkellä tunnetut geenit, joita tarvitaan DNA-vaurioiden korjaamisessa, haitallisten DNA:n hajoamistuotteiden eliminoinnissa sekä kuivumisen ja ravinnon puutteen sietämisessä. Erikoisen geeniarsenaalinsa tämä tulevaisuuden ydinjätesiivooja on lähes kokonaan rohmunnut muilta bakteereilta.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Lisää kaasulla keittämisen aiheuttamista hengityselinongelmista

Thoraxissa on pohdittu kaasulla kokkaamisen aiheuttamia hengityselinongelmia, joita tarkasteltiin tällä palstalla aiemminkin (SLL 34/99). Brittien tekemään kyselytutkimukseen kuului 6 000 vähintään 65-vuotiasta naista ja miestä, ja löydöksenä tässäkin oli erityyppisten hengityselinongelmien lisääntynyt esiintyminen kaasua käyttävillä. Naiset osoittautuivat erityisen riskialttiiksi. Teoreettisena taustalla oireille ovat todennäköisesti kaasun palamisessa muodostuvat typen oksidit. Kirjoittajat ja pääkirjoituksen laatija jopa spekuloivat, pitäisikö pölypunkin torjuntaan Brittein saarilla suunnatut resurssit kohdentaakin kaasusta sähköön siirtymiseen. He peräävät myös laajoja prospektiivisia tutkimuksia. Talojen räjähtely ei siis liene talouskaasun ainut ongelma.

Hannu Puolijoki

Uudet masennuslääkkeet ja ruoansulatuskanavan vuodot

Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) ovat olleet merkittävä edistysaskel depression hoidossa. Niiden haittavaikutukset on opittu tuntemaan vuosien varrella, ja uutena lääketurvallisuuteen vaikuttavana tekijänä on nyt huomio kiinnittynyt ruoansulatuskanavan yläosan vuotoihin. Yhteys on sikäli looginen, että SSRI-lääkkeet vähentävät myös trombosyytteihin kiinnittyneen serotoniinin määrää, mikä vähentää trombosyyttien hemostaattista toimintaa.

Robert Paul

Hengenahdistuksen erotusdiagnostiikka parannettavissa helpoin keinoin

Hengenahdistuksen syyn diagnostiikka ei aina ole helppoa. Sekä sydän- että keuhkosairaudet ovat kuitenkin pääosassa tapauksista merkittäviä oireen taustatekijöinä. Yhdysvalloissa selvitettiin, voiko kliinistä diagnostiikkaa tukea yksinkertaisilla lisäkeinoilla, jotka kliinikolla olisivat käytettävissä lähes normaalin vastaanotto- tai päivystystyön puitteissa.

Hannu Puolijoki

Eestissä suunnitellaan väestön genomikartoitusta

Eestin Genomikeskussäätiö, jonka taustalla on ilmeisesti osa maan korkeakoululaitosta, yksityisiä tutkijoita ja ehkä kansainvälisiä lääketeollisuusyrityksiäkin, on lähtenyt tosimielessä yrittämään laajaa väestötutkimusta. Eestin hallitukselle on esitetty suunnitelma kartoittaa mahdollisimman laajasti genotyyppi - ehkä jopa koko genomi - 10 tulevan vuoden aikana 70 %:sta maan väestöä. Alkuvaiheessa kerätään väestöstä terveystiedot ja verinäytteet genomin tutkimusta varten. Tätä aineistoa tutkimalla toivotaan lähivuosina pystyttävän tunnistamaan erityisesti monitekijäisten sairauksien etiologiaa ja samalla kehittämään kutakin yksilöä varten hänen genotyyppinsä mukaista sairauksien hoitoa ja seurantaa. Tieteellisten päämäärien ohella näyttää suunnitelmaan liittyvän taloudellisia intressejä, kuten havaintojen patentointia, aineiston myyntiä geenitutkimusyrityksille ja lääkekehittelyä. Projekti tulisi maksamaan ainakin 100 miljoonaa dollaria.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Terveystilanne pakolaisleirillä ja leirin ulkopuolella

Kenellä menee huonommin aseellisten konfliktien aikana, joukkoleirille muuttaneilla pakolaisilla vaiko samalla alueella ennestään asuneilla? Asiaa selvitettiin 422 lapsen (9-23 kk) otoksella sisällissotaa käyvässä Guinea-Bissaussa. Kuuden viikon seuranta-aikana lasten kuolleisuus oli suuri (3 %) ja ravitsemustila huono. Leirillä asuvien terveys oli kuitenkin selvästi parempi kuin alueen alkuperäisten asukkaiden. Pakolaisten lähdettyä sekä heidän että paikallisten asukkaiden kuolleisuus väheni ja ravitsemus parani, vaikkei ruoan saatavuudessa tapahtunutkaan muutosta. Pakolaisleiri voi siis olla melkoinen terveydellinen ongelma alkuperäisväestölle. BMJ 1999;319:878-881

Per Ashorn

Lyhyesti: Viekö laku halut?

Lakritsissa oleva glykyrritsihappo inhiboi tunnetusti erästä steroidihydrogenaasia, joka mm. katalysoi testosteronin muodostumisen androsteenidionista. Seitsemän tervettä miestä (ikä 22-24 vuotta) popsi viikon ajan purkillisen lakuja (7 grammaa = 0,5 grammaa glykyrritsihappoa). Testosteroniarvot putosivat pitoisuudesta 740 +- 216 pitoisuuteen 484 +- 191 ng/dl (p < 0,001). Miesten impotenssianamneesissa on siis muistettava kysyä ovatko lihalliset himot muuttuneet lakunhimoksi. N Engl J Med 1999;341:1158

Robert Paul

Yöoksimetrialla merkitystä uniapnean diagnostiikassa

Yöoksimetrian diagnostisesta arvosta obstruktiivisen uniapnean toteamisessa on viime vuosina kiistelty paljonkin. Kultaisena standardina diagnostiikassa on pidetty polysomnografiaa, ja vähäisemmin resurssein tehtyjä tutkimuksia on laajalti arvosteltu puutteellisiksi, usein perustellustikin. Julkisen terveydenhuollon rahoituskriisissä kipuilevat espanjalaiset kollegamme ovat jälleen nostaneet esille niinkin yksinkertaisen tutkimuksen kuin oksimetrian diagnostisen arvon tuoreessa Thoraxissa; juttua kommentoidaan pääkirjoituksessa.

Hannu Puolijoki

Enkefaliittivirus iski New Yorkiin

Viime elokuussa New Yorkin alueella käynnistyi epidemia, joka oli kuin suoraan tieteisromaanista lainattu. Kaupungin terveysvirastolle ilmoitettiin lyhyessä ajassa kuusi enkefaliittipotilasta, joille oli yhteistä voimakas ja respiraattorihoitoa vaativa lihasheikkous. Syyskuun loppuun mennessä varmoja tapauksia oli jo yli 50, ja kuusi potilasta oli menehtynyt tautiin. Lähes kaikki potilaat asuivat muutaman neliömailin alueella Queensissa. Potilailta löytyi vasta-aineita St. Louisin enkefaliittivirukselle (SLEV), ja aluksi epidemian ajateltiinkin olevan tämän viruksen aiheuttama.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Dopingaineet ja hengitystoiminta

Urheilijoita hoitaville löytyy Thoraxista katsaus lääkkeiden ja dopingaineiksi sekä joidenkin huumeiksi katsottavien ventilaatiovaikutuksista sekä muistin virkistämiseksi lista sallituista astma- ja allergialääkkeistä. Monistakaan dopingtarkoitukseen käytettävistä aineista ei lopultakaan tiedetä, perustuuko suorituskyvyn nousu lopulta hengityksen säätelyn muuttumiseen, hengityslihasten toiminnan tehostumiseen vai onko lihasväsymyksen tunteen estyminen siltikin merkityksellisin saavutetuista eduista. Joka tapauksessa useimmat käytössä olevista hengitettävistä astmalääkkeistä ovat sallittujen listalla, kunhan astma tai rasitusastma on asianmukaisesti todettu. Thorax 1999;54:1041-1046

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Mitokondriomutaatiot - ikääntymisen syy?

Mitokondriot ovat solun voimalaitoksia, joiden ajatellaan syntyneen solulimaan asettuneista, riketsioiden kaltaisista bakteereista. Ne mahdollistavat solun elämisen hapekkaassa ympäristössä. Italialainen tutkijaryhmä osoitti, että mitokondrion 16 500 emästä käsittävään genomiin kertyy mutaatioita iän myötä. Ilmiön tekee erityisen kohtalokkaaksi muutoksien keskittyminen mitokondrioiden replikoitumista kontrolloivalle alueelle. Mutaatioiden todennäköinen syy on jatkuva altistuminen myrkyllisille hapen yhdisteille. Elämän liekin suhteellisen nopea hiipuminen näyttää olevan hapen suomista nautinnoista maksettava hinta. Science 1999;286:74-77

Matti Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030