Haimatulehduksen jälkeen moninkertainen kuolemanriski

Kun alkoholituotteiden myyntiä vapautetaan enemmän lähikauppoihin, on syytä muistaa terveyshaitat. Suomessa akuutin haimatulehduksen ilmaantuvuus (noin 100/100 000) on maailman suurimpia, ja alkoholi on haimatulehduksen syynä (70 %) paljon yleisempi kuin sappikivitauti (20 %). Oululaiset kirurgit vertasivat haimatulehduspotilaiden kuolleisuutta normaaliväestön lukuihin.

Hannu Paajanen

Monoklonaalinen gammapatia ei ole muuttanut luonnettaan

Jos oireettoman eläkeläisen kohonnutta laskoa lähtee pöyhimään, saa usein verikoepaketista eteensä M-komponentin eli ylimääräisen vasta-ainekertymän. Sitä tavataan noin 3 %:lla kaikista yli 50-vuotiaista eikä siihen määritelmän mukaan pitäisi olla yhdistettävissä mitään muuta löydöstä tai oiretta. Mutta kuinka usein ja nopeasti myelooma tai eräät muut lymfaattiset sairaudet kehittyvät tämän sattumalöydöksen jälkeen?

Marko Vesanen

Duloksetiinista apua aromataasinestäjän aiheuttamaan nivelvaivaan

Aromataasinestäjät ovat rintasyövän hoidossa tärkeä lääkeryhmä: leikkauksen jälkeisenä liitännäishoitona ne vähentävät kuolleisuutta 40 %. Lääkkeen haittoja ovat nivelkipu ja jäykkyys, ja jopa joka kolmas tai neljäs potilas keskeyttää hoidon niiden takia. Jos hoitojakso on liian lyhyt, hoidon tehokin hiipuu. Liikunnasta ja akupunktiosta on osoitettu olevan apua, mutta lääkehoidon teho on ollut heikkoa. Tuoreen tutkimuksen mukaan duloksetiini näyttää tehoavan tähän nivelvaivaan.

Sirkku Jyrkkiö

Kasvaimen genomitestistä apua prostatektomiapotilaan jatkohoitoon

Prostatektomialla hoidetun eturauhassyövän käyttäytymisen ennustamiseen ja lisähoidon tarpeen arvioimiseen on kehitetty lukuisia riskinluokittelumenetelmiä. Yksi niistä on pienen leikkauspreparaatin palan transkriptioanalyysiin perustuva 22 geenin genomitesti (Decipher). Se auttaa arvioimaan niiden geenien aktiivisuuden, joiden on osoitettu osallistuvan eturauhassyövän syntyyn ja etenemiseen. Asteikko on nollasta yhteen, ja korkea lukema (> 0,6) merkitsee huonoa ennustetta. Amerikkalaisessa neljän klinikan yhteistutkimuksessa selvitettiin, miten testi sopii syöpäspesifisen kuoleman ennustamiseen potilailla, joilla leikkauslöydöksen perusteella oli suuren riskin tauti (Gleason > 7, pT3, N1 tai marginaalipositiivisuus).

Ossi Lindell

Voiko vanhus laihduttaa?

Lihavuus aiheuttaa iästä riippumatta liikuntakyvyn huononemista ja nivelten kuormittumista ja altistaa gerastenialle, diabetekselle ja toiminnanvajauksille. Yli kolmannes vanhuksista on lihavia, mutta laihduttamista pelätään suositella, sillä se voi altistaa lihaskadolle ja vielä pahemmille toiminnanvajauksille. Tutkimuksia ikäihmisten laihduttamisesta on vähän, ja niissä tutkittavat ovat olleet verrattain nuoria, 60–70-vuotiaita. Australiassa tehtiin pieni kokeellinen tutkimus lihavien vanhusten laihduttamisesta.

Kaisu Pitkälä

Sädehoitoa vaikeisiin rytmihäiriöihin

Vaikeahoitoinen kammiotakykardia liittyy yleensä sydänlihaksen arpeen. Rytmihäiriön lähtökohta voidaan nykymenetelmin paikantaa, mutta aina ei kammiotakykardiataipumusta saada sammutettua perinteisillä katetriablaatiomenetelmillä rytmihäiriötahdistimen tuellakaan. Amerikkalaisen tutkijaryhmän ensikokemusten perusteella rytmihäiriölähteeseen voidaan kohdistaa nykytekniikalla sädehoito varsin tarkasti ja menestyksekkäästi potilailla, joiden kammiotakykardia ei reagoi perinteisiin hoitomenetelmiin.

Juhani Airaksinen

Mikä antikoagulantiksi iäkkäälle eteisvärinäpotilaalle?

Eteisvärinä viisinkertaistaa aivoinfarktin riskin, ja antikoagulanttihoitojen hyödyt verrattuna niiden riskeihin ovat moninkertaiset. Varfariini koki renessanssin vuonna 2007 julkaistun BAFTA-tutkimuksen jälkeen. Siinä varfariinin osoitettiin vähentävän tromboembolisia tapahtumia puoleen verrattuna asetyylisalisyylihappoon 75 vuotta täyttäneillä eteisvärinäpotilailla lisäämättä vuotokomplikaatioita. Tuore meta-analyysi selvittää, mitä tiedetään varfariinin tehosta ja turvallisuudesta yli 65-vuotiailla verrattuna uusiin suoriin antikoagulantteihin, asetyylisalisyylihappoon tai antikoagulanteista pidättäytymiseen.

Kaisu Pitkälä

Lansopratsolista suojaa  tuberkuloosia vastaan

Lansopratsolista suojaa tuberkuloosia vastaan

Tuberkuloosiin sairastuu maailmassa edelleen vuosittain yli 10 miljoonaa ihmistä, joista joka kymmenes menehtyy. Antibioottien rinnalle tarvitaan uusia lääkkeitä tuberkuloosin torjuntaan. Hiirimalleista on viime vuosina saatu viitteitä, että lansopratsoli saattaa tehota tuberkuloosiin estämällä mykobakteerin bc1-kompleksia. Tämän vaikutuksen on katsottu johtuvan lansopratsolin muista protonipumpun estäjistä (PPI) poikkeavasta bentsimidatsolirenkaan rakenteesta. Brittitutkijat suunnittelivat laajan rekisteritutkimuksen selvittääkseen lansopratsolin vaikutusta tuberkuloosin ilmaantuvuuteen.

Helena Liira

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030