Astrosytoomien geneettinen profilointi 13.12.2002 Tampereen yliopisto Satu-Leena Sallinen Lehti 4: Väitös 4/2003 Kommentteja
Paklitakselin ja sädetyksen sekä sisplatiinin vaikutus ulkosynnytinsyöpäsolulinjoissa 22.11.2002 Turun yliopisto Misa Raitanen Lehti 3: Väitös 3/2003 Kommentteja
Streptococcus pneumoniae -bakteerin mikrobilääkeresistenssi 22.11.2002 Turun yliopisto Marja Pihlajamäki Lehti 3: Väitös 3/2003 Kommentteja
Lastenkoteihin sijoitettujen lasten psykososiaaliset ongelmat 22.11.2002 Turun yliopisto Raija Hukkanen Lehti 3: Väitös 3/2003 Kommentteja
Uusi syövälle altistava oireyhtymä, periytyvä leiomyomatoosi ja munuaissyöpä (HLRCC) 22.11.2002 Helsingin yliopisto Maija Kiuru Lehti 3: Väitös 3/2003 Kommentteja
Verenkierron ja aineenvaihdunnan muutokset kokeellisessa suoliston verenkiertovajauksessa 29.11.2002 Kuopion yliopisto Jyrki Tenhunen Lehti 3: Väitös 3/2003 Kommentteja
Perimän vaikutus murtumariskiin ja hormonikorvaushoidon tehoon vaihdevuosien jälkeen 29.11.2002 Kuopion yliopisto Timo Salmén Lehti 3: Väitös 3/2003 Kommentteja
Koetun terveydentilan kehitys Suomessa 16.11.2002 Helsingin yliopisto Sami Heistaro Lehti 51-52: Väitös 51-52/2002 Kommentteja
Kemo-immunoterapia pinnallisen virtsarakkosyövän hoidossa 15.11.2002 Helsingin yliopisto Eero Kaasinen Lehti 51-52: Väitös 51-52/2002 Kommentteja
Ruokatorven rauhassyövän epidemiologia, syntymekanismi ja hoito 15.11.2002 Helsingin yliopisto Eero Sihvo Lehti 51-52: Väitös 51-52/2002 Kommentteja
Selän liikkuvuusmitat ja toimintakykyindeksit selkäreumassa 15.11.2002 Tampereen yliopisto Sirpa Heikkilä Lehti 49-50: Väitös 49-50/2002 Kommentteja
Autismikirjon sairauksien molekyyligenetiikka Suomessa 15.11.2002 Helsingin yliopisto Mari Auranen Lehti 49-50: Väitös 49-50/2002 Kommentteja
Tapaustutkimus: Arviointimalli lääketieteen täydennyskoulutukseen 1.11.2002 Helsingin yliopisto Tuuli Nikkarinen Lehti 48: Väitös 48/2002 Kommentteja
Mitokondrion DNA:n mutaatiot kuulonlaskussa 8.11.2002 Oulun yliopisto Mervi Lehtonen Lehti 48: Väitös 48/2002 Kommentteja
Immunologisen tasapainon säätely miehen lisääntymiselimistössä 8.11.2002 Turun yliopisto Esko Veräjänkorva Lehti 48: Väitös 48/2002 Kommentteja
Monialainen ennaltaehkäisy, lovastatiinilääkitys ja ubikinonihoito sepelvaltimotaudissa 8.11.2002 Tampereen yliopisto Ari Palomäki Lehti 48: Väitös 48/2002 Kommentteja
Nuorten aikuisten masennus 8.11.2002 Helsingin yliopisto Terhi Aalto-Setälä Lehti 48: Väitös 48/2002 Kommentteja
Insuliiniresistenssin ulkoisia androgeenisia manifestaatioita 15.11.2002 Oulun yliopisto Veikko Matilainen Lehti 48: Väitös 48/2002 Kommentteja
Ambulatorinen verenpaine iäkkäillä 25.10.2002 Turun yliopisto Maria Wendelin-Saarenhovi Lehti 47: Väitös 47/2002 Kommentteja
Kupan, tippurin ja klamydian epidemiologia Suomessa 1990-luvulla 25.10.2002 Helsingin yliopisto Eija Hiltunen-Back Lehti 47: Väitös 47/2002 Kommentteja
Oman työpisteen menetys huolestuttaa lääkäreitä Terveydenhuolto Oman työpisteen menetys huolestuttaa lääkäreitä – Kanta-Hämeen keskussairaalan uusissa tiloissa työpäivä pitää suunnitella eri tavalla, sanoo tulosalueylilääkäri Kati Kortelainen. Avoin artikkeli
Lääkärin työn ytimessä: kuka saa tehdä diagnoosin? Lääkärin ääni Lääkärin työn ytimessä: kuka saa tehdä diagnoosin? Suomalaiset pienten lasten vanhemmat kuuluvat maailman uupuneimpien joukkoon, kirjoittaa Lotta Immeli.
"Ei missään tapauksessa pidä viedä tällaisena eteenpäin" Terveydenhuolto "Ei missään tapauksessa pidä viedä tällaisena eteenpäin" Etenkin hyvinvointialueet kritisoivat lausuntokierroksella ollutta rahoitusmallia. Avoin artikkeli
Lihavuuslääkkeiden käytössä huima kasvu Terveydenhuolto Lihavuuslääkkeiden käytössä huima kasvu – Terveydenhuollossa ei ole riittävästi tietoa siitä, miten usein lääkehoitoon yhdistyy elintapahoito, sanoo Kelan asiantuntijalääkäri Pia Pajunen. Avoin artikkeli
Aikuisten kehitysvammaisten terveys eroaa muusta väestöstä Alkuperäistutkimus Aikuisten kehitysvammaisten terveys eroaa muusta väestöstä Palvelukodeissa asuvilla ovat epilepsia, kilpirauhasen vajaatoiminta ja alipaino yliedustettuina. Avoin artikkeli
Aivotärähdyksen jälkeiset oireet kestävät lapsilla usein kauan Lääketieteen maailmasta Aivotärähdyksen jälkeiset oireet kestävät lapsilla usein kauan Pitkittynyttä oireilua oli yli neljänneksellä.
