Laput pois silmiltä: genetiikka vaikuttaa lääkehoidon tehoon ja turvallisuuteen

Genetiikka vaikuttaa lääkehoidon tehoon ja turvallisuuteen, ja tämä tulee vihdoin tunnustaa, todetaan tiedepääkirjoituksessa.

Mikko Niemi, Aleksi Tornio, Miia Turpeinen

Keuhkosairausohjelmat ovat esimerkki systemaattisesta kansanterveystyöstä

Keuhkosairauksien koordinoitu ja pitkäjänteinen ohjelmatyö on kannattanut.

Tuula Vasankari, Tiina Mattila, Tari Haahtela

Perinataaliajan mielenterveysongelmien hoitopolut kuntoon

Ongelmilla on kauaskantoisia vaikutuksia koko perheen hyvinvointiin, kirjoittaa Tiina Riekki.

Tiina Riekki

Vahvaan tutkimusnäyttöön perustuvat hoidot ovat ensisijaisia nuorten masennuksessa

Nuorten depression hoitoa koskevassa tieteellisessä tutkimuksessa on vielä aukkoja. 

Anu Raevuori, Mauri Marttunen

Tuoreita psykiatrisia näkökulmia potilaan hoitoon

Psykiatrista diagnoosia ei voi tehdä oirekyselyn vastauksista, kirjoittaa Timo Partonen.

Timo Partonen

Ravitsemushoito on tärkeä osa laadukasta hoitoa

Ravitsemustilan korjaamisella voi olla hoidossa ja kuntoutumisessa suurempi merkitys kuin lääkkeillä, todetaan tiedepääkirjoituksessa.

Tiina Laatikainen, Juha Saarnio

Voiko D-vitamiinilisällä ehkäistä murtumia aikuisilla?

Aikuisväestössä lisällä ei ole saatu tulosta, mutta D-vitamiinin puutosta tulee ehkäistä ja hoitaa.

Christel Lamberg-Allardt, Suvi T. Itkonen

Potilasturvallisuuden opetuksessa kannattaa huomioida oppimisen herkkyysvaiheet

Jokaisen lääkäriksi opiskelevan kannattaa suorittaa potilasturvallisuuden verkkokurssi ennen klinikkaa, kirjoittaa Tuija Ikonen.

Tuija Ikonen

Terveellinen ruokavalio joustaa

Terveyttä edistävä ruokavalio ei edellytä kaikkia ”terveellisiä” ruokaryhmiä, kirjoittaa Mikael Fogelholm.

Mikael Fogelholm

Työoloista on tärkeää kysyä hengityselinoireista potilasta tutkittaessa

Oireilun työperäisyyden tunnistaminen kuuluu kaikille hengitystieoireisia potilaita hoitaville lääkäreille, kirjoittaa Minna Purokivi.

Minna Purokivi

Translaki uudistuu – mikä muuttuu?

Lakimuutoksen odotetaan vähentävän ns. vähemmistöstressiä, kirjoittaa Teemu Kärnä.

Teemu Kärnä

Pitäisikö TAVI-toimenpiteet keskittää vai hajauttaa?

Ehdottomia lääketieteellisiä esteitä hajauttamiselle suurimpiin keskussairaaloihin ei ole, kirjoittavat Juhani Airaksinen ja Antti Ylitalo.

Juhani Airaksinen, Antti Ylitalo

Kansallinen suositus ohjaa kohti turvallisempaa lasten psykoosilääkkeiden käyttöä

Haittavaikutusten riski on lapsilla merkittävä ja pitkäaikaisvaikutukset tuntemattomia, todetaan tiedepääkirjoituksessa.

Kirsi Kakko, Eveliina Varimo, Heidi Hedström, Päivi Ruokoniemi

Syövän ja mikrobien salaliitto

Syöpäkudosten on todettu sisältävän bakteereita ja sieniä, jotka edistävät syövän etuja, kirjoittaa Heikki Arvilommi.

Heikki Arvilommi

Liikkumattomuus maksaa – paljon!

Suomella ei ole varaa olla liikkumatta, kirjoittaa Juuso Heikkinen.

Juuso Heikkinen

Terveyden edistämisen vaikuttavuus rakentuu useasta ulottuvuudesta

Toimenpiteiden laajoja terveysvaikutuksia eri väestöryhmissä tulisi arvioida jo etukäteen, kirjoittaa Kristiina Patja.

Kristiina Patja

Millä keinoin päihteiden käyttöä voidaan ehkäistä?

Resurssit tulisi suhteuttaa päihteisiin liittyvän kansanterveysongelman laajuuteen, kirjoittaa Jonna Levola.

Jonna Levola

Voiko vakaviin mielenterveyden häiriöihin sairastumista ennakoida?

Uuden tutkimuksen mukaan sairastuneista puolet oli hakeutunut jo lapsena tai nuoruusiässä psykiatrisen hoidon piiriin, kirjoittaa Juha Veijola.

Juha Veijola

Mitä tarvitaan matkalla potilasturvallisuuden mallimaaksi?

Potilasturvallisuus olisi saatava jo koulutusaikana osaksi kehittyvää ammatillista identiteettiä, kirjoittaa Ari Uusaro.

Ari Uusaro

Mielialalääkkeet ja muistisairaudet: ei näyttöä syy-yhteydestä

Todennäköisesti aiemmissa tutkimuksissa lääkehoitoon johtanut häiriö on ollut muistisairauden varhainen oire.

Risto Vataja, Hannu Koponen