Leikkauksella parhaat pitkäaikaistulokset jalan suonikohjujen hoidossa

Suomalaiset verisuonikirurgit ovat kunnostautuneet alaraajojen suonikohjujen hoidon kehittämisessä ja tutkimisessa. Vähäaho ym. vertasivat satunnaistetussa tutkimuksessa perinteisen avoleikkauksen, vaahtokovetushoidon eli skleroterapian ja suonensisäisen laserhoidon viisivuotistuloksia jalkavarren ison iholaskimon eli isosafeenan (vena saphena magna) kohjuissa.

Hannu Paajanen

Yksityissektorin lääkärit kokevat potilastietojärjestelmien hidastuneen

Lähtökohdat Yksityissektorin lääkärit ovat aiemmissa tutkimuksissa olleet melko tyytyväisiä käyttämiinsä potilastietojärjestelmiin, ja nyt selvitettiin tilannetta vuonna 2017. Edellisen tutkimuskerran jälkeen yksityissektori on liittynyt kansallisiin tietojärjestelmäpalveluihin.

Päivi Metsäniemi, Hannele Hyppönen, Suvi Vainiomäki, Johanna Kaipio, Jukka Vänskä, Peppiina Saastamoinen, Jarmo Reponen, Tinja Lääveri

Mielenterveys tulevaisuuden työelämässä

Mielenterveysongelmien paino työelämässä on kasvanut 1980-luvulta alkaen.

Pekka Varje, Ari Väänänen

Kantarelleja iholla

Monisairaalla, alkoholia runsaasti käyttävällä 68-vuotiaalla miehellä oli alkanut esiintyä kylmäaltistuksessa keltaisia, hänen itsensä ”kantarelli-ihottumaksi” kuvaamia iholöydöksiä. Oireiden taustalta paljastui kylmäurtikaria, jonka ilmenemismuotona olivat epätyypilliset, kellertävät paukamat. Kirjallisuuden mukaan paukamien poikkeava väri liittyy suurentuneeseen veren bilirubiinipitoisuuteen, ja se todettiin myös tällä potilaalla.

Kaisa Pitkonen, Ville Männistö, Jaana Rummukainen, Hanna Siiskonen

Geriatriset oireyhtymät ovat estettävissä

Vanhuuden oireyhtymät eivät synny tyhjästä, vaan niillä on historiansa. Perinteiset valtimotaudit, sydäninfarkti ja aivohalvaus, ovat merkittäviä kuolemansyitä vanhuusiässäkin, mutta toimintakykyä uhkaavat etenkin "geriatrian jättiläiset" (1), geriatriset oireyhtymät, kuten hauraus-raihnausoireyhtymä eli gerastenia, muistisairaudet, kaatumiset ja osteoporoottiset murtumat, krooninen kipu ja inkontinenssi. Geriatrit hoitavat niitä työkseen, mutta niiden taustatekijät ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Timo Strandberg

Mielenterveysongelmien paino työelämässä on kasvanut

Psykologisen osaamisen merkitys on korostunut työterveyslääkärin työssä.

Marianne Jansson

Yksityislääkärien mukaan potilastietojärjestelmät ovat hidastuneet

Tieto ei edelleenkään kulje sujuvasti yli organisaatiorajojen.

Marianne Jansson

Crohnin taudin leikkaushoidossa syytä suosia suolta säästävää leikkausta

Surgical treatment of Crohn's disease

Gisele Aaltonen

Laajalla sydänlihaksen jälkitehostumalla magneettikuvassa on ennustearvoa sydänlihassairaudessa

Cardiovascular magnetic resonance evaluation and risk stratification of myocardial diseases

Pauli Pöyhönen

Uutta tietoa sikiöllä todetusta munuaisaltaan laajentumasta ja myöhemmästä virtsatieinfektion riskistä

Prenatally detected hydronephrosis - The incidence and diagnostics of vesicoureteral reflux and urinary tract infections

Sofia Visuri

Ohutsuolen CYP-entsyymeillä huomattava merkitys klopidogreelin ja tikagrelorin aineenvaihdunnassa

Pharmacokinetic interactions and pharmacogenetics of clopidogrel, prasugrel and ticagrelor

Mikko Holmberg

Suuri leikkausmäärä vähensi haimasyöpäleikkaukseen liittyvää kuolleisuutta

The effect of operation volume on the management and prognosis of pancreatic cancer patients in Finland

Reea Ahola

ESBL-kantajuus vaihtelee suuresti Itämeren maissa

Naapurimaissakin oireettomien kantajien osuudessa oli yli kymmenkertainen ero.

Marianne Jansson

Uutta tietoa fyysisen rasituksen merkityksestä sydänperäisissä äkkikuolemissa

Murtomaahiihto, lumenluonti ja pyöräily ovat yleisimmät äkkikuolemaan liittyvät rasitusmuodot.

Ulla Toikkanen

Miksi nivelvamma voi johtaa nivelrikkoon? Tutkijat löysivät syyn

Itä-Suomen yliopiston ja Massachusettsin teknillisen korkeakoulun (MIT) tutkimus julkaistiin Nature-lehdessä.

Minna Pihlava

Metyylifinidaatti on edelleen suositelluin lasten ensilinjan ADHD-lääke

Metyylifenidaattia suositellaan edelleen ensilinjan lääkkeeksi lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa laajassa verkostometa-analyysissä. Modafiniilia lukuun ottamatta kaikki lääkkeet osoittautuivat lyhytkestoisessa hoidossa tehokkaammiksi kuin lume, ja kaikki olivat aikuisilla vähemmän tehokkaita ja huonommin siedettyjä kuin lapsilla tai nuorilla. Aikuisten hoidossa amfetamiinit osoittautuivat suositelluimmiksi ensilinjan lääkkeiksi. Tulos on muuten linjassa suomalaisten suositusten kanssa, mutta meillä metyylifenidaattia suositellaan ensilinjan lääkkeeksi kaikenikäisille.

Hanna Raaska

Uutta tietoa follikulaarisen lymfooman hoidosta

Follikulaarinen lymfooma on hidaskasvuinen imusolmukesyöpä: jopa 80 % potilaista pysyy elossa yli kymmenen vuotta diagnoosin jälkeen. Valitettavasti joka viidennen potilaan ennuste on alle viisi vuotta, ja heillä tauti uusiutuu yleensä kahden vuoden kuluessa ensimmäisestä hoitojaksosta. Huonon ennusteen potilaita voitaneen tulevaisuudessa tunnistaa esimerkiksi geeniprofiloinnin avulla, mutta toistaiseksi hoidon suunnittelussa joudutaan turvautumaan kliiniseen tutkimustietoon.

Sirkku Jyrkkiö

Penisilliiniallergia käy kalliiksi

Amerikkalaistutkijoiden systemaattisessa katsauksessa penisilliinille allergisten potilaiden sairaalahoidon kulut olivat keskimäärin 609 dollaria suuremmat kuin muiden potilaiden. Avohoidon kustannukset olivat 14–193 dollaria suuremmat. Lisäksi sairaalahoidon kokonaiskustannukset olivat ilman penisilliiniallergiaa 1 145–4 254 dollaria pienemmät.

Heikki Ekroos

Liiallisella ruutuajalla on yhteys leikki-ikäisen psykososiaalisiin vaikeuksiin

Shanghaissa tutkittiin 3–4-vuotiaiden lasten (n = 20 324) ruudun ääressä viettämää aikaa (televisio, tietokone, älypuhelin, tabletti jne.). Keskimäärin lasten ruutuaika oli 2,8 tuntia vuorokaudessa (95 %:n LV 2,7–2,9), ja 79 % ylitti yhden tunnin ja 53 % kahden tunnin rajan.

Nina Kaseva

Penisilliinille allergisen leima lisää MRSA:n ja C. difficilen riskiä

Penisilliiniallergian leima potilailla on yleinen. Karkeasti 10 % potilaista ilmoittaa allergiasta. Todellisia yliherkkyyspotilaita on sekä kotoisen että kansainvälisen arvion mukaan heistä tuskin yksi kymmenestä. Siitä huolimatta leima useimmiten sulkee pois hoidon penisilliinillä tai muilla beetalaktaameilla ja johtaa laajakirjoisten mikrobilääkkeiden valintaan. Brittitutkimus osoittaa, että seuraukset voivat olla potilaille hankalat.

Heikki Arvilommi