Munuaisten vajaatoiminnan syyt KLL-potilaalla

Krooninen lymfaattinen leukemia viihtyy nimensä mukaisesti veressä ja imusolmukkeissa. Sairautta hoitavat tietävät, että loppujen lopuksi tautisoluja voi tulla vastaan mistä vaan, mutta etenkin kirjallisuuden perusteella erilaiset ekstralymfaattiset ilmentymät, kuten iholla tai keskushermostossa, ovat varsin harvinaisia. Mayon klinikalla otettiin selvää kroonista lymfaattista leukemiaa sairastavien potilaiden munuaisten vajaatoiminnan syistä.

Marko Vesanen

Uniapneapotilaan etäseuranta on tehokasta ja kustannusvaikuttavaa

Vielä 2000-luvun alussa uniapnean diagnostiikka ja CPAP-hoidon aloitus tehtiin vuodeosastoilla. Nyt potilas nukkuu kotona sekä diagnostiikassa että hoidon aloituksessa. Uniapneapotilaan etäseuranta on kuuma aihe, sillä telelääketieteen keinoja on paljon käytössä, mutta tutkimustietoa niiden vaikuttavuudesta on vähän. Nyt julkaistu terveystaloustieteellinen analyysi osoitti, että hoidon teho ja vaikutus elämänlaatuun oli etäseurannassa samanlainen kuin normaalikäytännössä, mutta saatu aikaan pienemmillä kustannuksilla.

Heikki Ekroos

Hysteroskooppisesta sterilisaatiosta tiukkaa kritiikkiä

Yhdysvalloissa FDA hyväksyi vuonna 2002 hysteroskopiassa munanjohtimiin asennettavat koilit naisen sterilisaatiomenetelmäksi. Hyväksymisen jälkeen menetelmä levisi nopeasti, ja toimenpide on tehty jo noin 750 000 naiselle. Nyt New England Journal of Medicinessa julkaistu mielipidekirjoitus arvostelee kovin sanoin hyväksymisen lähtökohtia ja sen perusteena olleita tutkimuksia.

Pertti Kirkinen

Jälleen uutta kokeellista hoitoa vatsanpeitekipuun

Krooninen vatsakipu on toiminnallista noin 40 %:lla potilaista, ja 60 %:lla se on jostain elimestä johtuvaa. Kipu jaotellaan viskeraaliseen (elinkipu) ja parietaaliseen (vatsaontelon seinämä) ja toisaalta neuropaattiseen (hermokipu) tai nosiseptiseen (trauma, infektio). Vatsanpeitteiden kipua on jopa 5-10 % kroonisista vatsakivuista, ja se johtuu useimmiten vatsaontelon seinämän lävistävän hermon vauriosta tai kiinnikkeestä. Vatsanpeitteiden hermopinteeseen (anterior cutaneous nerve entrapment syndrome, ACNES) on kehitetty kirurginen hoito, jossa hermo katkaistaan avoimesti pienestä viillosta koepuudutuksen jälkeen; hoitoa käsiteltiin tällä palstalla numerossa 6/2015.

Hannu Paajanen

Myelooma ja toisen syövän riski

Parantuneiden tai nykyhoidoilla pitkään elossa pysyvien myeloomapotilaiden riskistä sairastua uuteen maligniteettiin on toistaiseksi saatu ristiriitaisia tuloksia, mutta seuranta-ajat ovat olleet lyhyitä. Huolta on herättänyt niin vanhempien (melfalaani) kuin uudempienkin lääkkeiden (lenalidomidi) turvallisuus, puhumattakaan kantasolusiirroista. Nyt asiaa on selvitetty rekisteritutkimuksessa.

Marko Vesanen

Tutkimustulosten valikoiva julkaiseminen jatkuu

Yhdysvaltalaisen syöpätutkijaryhmän mukaan onkologian alalla joka kahdeksannen satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen ensisijaisen päätetapahtuman raportointi oli ristiriidassa sen kanssa, mitä tutkimusprotokollaan oli kirjattu. Ensisijainen päätetapahtuma saattoi vaihtua tai se raportoitiin eri tavalla kuin oli suunniteltu. Analyysissä oli mukana 74 tutkimusartikkelia, jotka oli julkaistu Journal of Clinical Oncologyssa, New England Journal of Medicinessa tai Lancetissa vuonna 2012.

Pertti Saloheimo

Terveyskeskusten hoitovastuu tyypin 2 diabetesta ja verenpainetautia sairastavista

Pitkäaikaissairauksien hoitoa pidetään perusterveydenhuollon ydintehtävänä. Suomessa avoterveydenhuollon palveluja tarjoavat kunnallisten terveyskeskusten rinnalla erikoissairaanhoidon poliklinikat, työterveyshuollon sairaanhoito sekä yksityiset lääkäripalvelut. Niiden palveluja yhdistävien tietojen puuttuessa ei ole ollut kokonaiskuvaa siitä, miten laajasti kunnalliset terveyskeskukset vastaavat hoidosta. Tässä artikkelissa kuvaamme, miten tyypin 2 diabeteksen ja verenpainetaudin hoitovastuu näytti jakautuvan eri vastuutahojen kesken, kun asiaa selvitettiin terveyskeskusten potilasasiakirjoista.

Simo Kokko, Lauri Virta, Tuulikki Vehko

Varhainen suolitulehdus imeväisiässä liittyy allergisiin sairauksiin

Mikrobikuorma varhaislapsuudessa muokkaa lapsen immuunivasteita ja allergisten sairauksien kehittymistä. Mikrobialtistus voi vaikuttaa suoraan lapsen immuunijärjestelmän kehittymiseen, mutta myös epäsuorasti äidinmaidon koostumusta, kuten liukoista IgA-pitoisuutta, muuttaen. Varhainen suolitulehdus imeväisiässä näyttää liittyvän allergisiin sairauksiin, ja suolen kolonisaatiolla voi olla olennainen vaikutus allergioiden kehittymiseen.

Laura Orivuori

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030