Uusia menetelmiä hyvänlaatuisten sappitieahtaumien endoskooppiseen tutkimiseen ja hoitoon

Endoskooppisen retrogradisen kolangio-pankreatografian (ERCP) aiheet ja komplikaatioluvut ovat hyväksyttävällä tasolla suomalaisessa keskussairaalassa. Endoskooppinen kolangioskopia on käyttökelpoinen, täydentävä diagnostinen menetelmä myös sklerosoivassa kolangiitissa. Pitkäaikaiseen haimatulehdukseen liittyviä ahtaumia kannattaa hoitaa päällystetyillä metallistenteillä. Proteiinien ilmeneminen muuttuu sappitieahtauman muodostuessa ja kudosreaktio voi olla suotuisampi biohajoavilla kuin metallistenteillä. Ensimmäiset käytännön kokemukset biohajoavien sappitiestenttien endoskooppisesta potilaskäytöstä ovat lupaavia.

Antti Siiki

Auttaako käyttäytymisterapeuttinen ryhmäterapia aggressiivisesti käyttäytyvää nuorta?

Aggressiivisuuden haltuunotto on tärkeä osa normaalia nuoruusiän kehitystä. Toistuva ja ikätasoisesta selvästi poikkeava aggressiivinen käyttäytyminen on usein merkki psykiatrisesta häiriöstä ja voi uhata nuoren kehitystä.

Hannu Mogk, Tiina Röning, Päivi Reiman-Möttönen, Jaana Isojärvi, Eeva Mäkinen

Laskimotukoksen aiheuttava syöpä löytyy edelleen perinteisin keinoin

Ilman syytä ilmaantuva laskimotukos voi olla ensimmäinen ja joskus hyvin varhainen merkki pahanlaatuisesta sairaudesta erityisesti varttuneessa väestössä. Vakiintunutta tutkimuskäytäntöä ei ole, mutta lyhyempien hoitoaikojen ja tiukentuvan talouden maailmassa tutkimukset tulee kohdentaa järkevästi.

Marko Vesanen

Huonossa terapiasuhteessa psykoterapia on haitallista

Tutkijat ovat pitkään ihmetelleet, miksi hyvin erilaiset psykoterapiamenetelmät näyttävät olevan suunnilleen yhtä tehokkaita. Yhdeksi selitykseksi on tarjottu terapiasuhdetta: hyvä terapiasuhde lievittää potilaan oireita tekniikasta riippumatta.

Tero Taiminen

Tanskassa osataan sappikirurgia

Sappirakon poistoleikkaus on yleiskirurgian tavallisimpia toimenpiteitä. Nykyään useimmissa sairaaloissa 80-90 % sappikivistä hoidetaan tähystyksessä. Tanskalaiset ovat selvittäneet leikkausten laatua rekisterinsä avulla.

Hannu Paajanen

Salamasotaa metastasoitunutta eturauhassyöpää vastaan

Metastasoitunutta, hormoniriippuvaista eturauhassyöpää sairastaville potilaille saavutetaan merkittävä elossaoloajan piteneminen, jos solunsalpaaja dosetakseli yhdistetään totuttuun androgeenideprivaatioon heti hoidon alussa pelkän hormonihoidon sijaan.

Ossi Lindell

Ajokelpoisuuden arviointi

Ajokelpoisuutta on syytä pohtia aina potilaan tullessa vastaanotolle, ei vain ajokorttitarkastuksessa. Erityisesti tämä koskee iäkkäitä potilaita.

Mikael Ojala

Ammattikuljettajan ajoterveyden uudet arviointikäytännöt

Ammattiajokortin edellyttämät R2-ajoterveysvaatimukset ovat tiukemmat kuin R1-ryhmässä.

Seppo Olkkonen, Markku Sainio, Jari Latvala, Päivi Miilunpalo, Jari Stengård

Sydänperäiset esteet ajoturvallisuudelle

Sairauksien aiheuttamissa liikenneonnettomuuksissa yleisin syysairausryhmä ovat sydänsairaudet.

Hannu Parikka

Muistisairaudet ja ajoterveys

Iäkkäiden ajokortin haltijoiden määrä kasvaa nopeasti, ja osa heistä kärsii tietämättään muistisairaudesta.

Matti Viitanen, Mikael Ojala

Päihteet ja liikenneturvallisuus

Liikenneturvallisuuden parantamisen ja rattijuopumuksen ehkäisyn kannalta keskeistä on humalajuomisen vähentäminen ja mielenterveyden edistäminen.

Pirjo Lillsunde

Kuljettajan tila kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat Suomessa vuosittain 350-400 onnettomuutta. Ne saavat myös kattavasti tiedot kuljettajan ajoterveydestä, toisin kuin muissa maissa.

Timo Tervo, Tapio Koisaari, Kalle Parkkari

Viestintäongelmat syynä syövän syntyyn

Syöpäsolujen eri ominaisuuksia säätelevät tyypillisesti eri soluviestintä- eli signalointireitit, mutta eräät sikiönkehityksen aikana aktiivisesti toimivat reitit, kuten Notch-signalointi, voivat vaikuttaa moniin syöpäsolun ominaisuuksiin. Tällaisten signalointireittien yliaktiivisuus onkin liitetty syövän syntyyn ja leviämiseen.

Pirita Pekkonen

Perusterveydenhuollossa tarve lapsen itsearviointiin perustuvalle mielenterveysongelmien oirekartoitukselle

Lasten mielenterveysongelmien tunnistamisessa on oleellista huomioida usean tahon arviot lapsen tilanteesta käyttämällä testattuja ja omaan kulttuuriin soveltuvia menetelmiä. Myös lapsen omaa arviota hänen voinnistaan ja tilanteestaan on hyödyllistä kuulla.

Anne-Mari Borg

Ateroskleroosin ja iskeemisen aivoverenkiertohäiriön riskiin vaikuttavia uusia geneettisiä tekijöitä

Väitöstutkimuksessa löydettiin ateroskleroosin ja iskeemisen aivoverenkiertohäiriön riskiin sekä oxLDL-pitoisuuteen vaikuttavia uusia geneettisiä tekijöitä. HDAC9 edistää kaulasuonen ateroskleroosia. HDAC9 ja MMP12 assosioituvat ateroskleroottisen plakin vakavuusasteeseen ja iskeemisen aivoverenkiertohäiriön riskiin. ApoB Pro2739Leu on uusi seerumin oxLDL-pitoisuuteen vaikuttava geenivariaatio.

Kari-Matti Mäkelä

Ikähuimaus yhteydessä vanhusten kaatumistaipumukseen

Ikähuimausta todettiin 68 %:lla laitoksessa asuvista iäkkäistä ja 44 %:lla kotona asuvista iäkkäistä henkilöistä. Ikähuimaus oli yhteydessä kaatumistaipumukseen kummassakin ryhmässä.

Eeva Tuunainen

Väestön mielestä vastuu mielenterveysongelmien hoidosta kuuluu ensisijaisesti yhteiskunnalle

Tulosten mukaan vastuu mielenterveysongelmien hoidosta ja oireilevien auttamisesta kuuluu väestön mielestä ensisijaisesti yhteiskunnalle ja vähemmässä määrin oireilevalle itselleen tai tämän läheisille. Ennaltaehkäisyssä ja hoidossa voivat parhaiten auttaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, joilla on käytössään riittävät resurssit.

Kirsti Kähärä

Elämän loppuvaiheen solunsalpaajahoito heikentää elämänlaatua

Amerikkalaisen hoitosuosituksen (ASCO) mukaan levinneen syövän palliatiivista lääkehoitoa suositellaan, kun potilaan yleistila on hyvä, mutta huonokuntoiselle potilaalle ei. Elämän loppuvaiheessa annettu solunsalpaajahoito heikentää kuitenkin hyväkuntoisen syöpäpotilaan elämänlaatua.

Sirkku Jyrkkiö

Seura tekee kaltaisekseen - tupakoinnissakin

Aikaisemmin Yhdysvalloissa tehdyistä tutkimuksista tiedetään, että nuorisolla on tapana yliarvioida ikätoveriensa tupakointia. Sosiaalisilla normeilla saattaa olla vaikutusta omiin tupakointitapoihin. Euroopan unionin rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin nuorten tupakointia seitsemässä maassa.

Helena Liira

Akuutin divertikuliitin hoitolinjat

Huippulehdissä on jälleen julkaistu kaksi mielenkiintoista tutkimusta divertikuliitista. Koolonin divertikuliitti alkaa olla länsimaissa jo kansantauti. Yli 80-vuotiaista divertikuloosia esiintyy 60-80 %:lla ja seurannassa divertikuliitin saa 10-25 %. Divertikuliittipotilaita on päivystysvastaanotoilla jo yhtä paljon ja jopa enemmänkin kuin appendisiittipotilaita. Elintasosairaudesta on tässäkin kysymys: vähäinen liikunta, tupakointi ja vähäkuituinen ruokavalio lisäävät divertikuloosin ja divertikuliitin riskiä. Käytännön kirurgi on huomannut, että potilaat ovat entistä nuorempia ja usein ylipainoisia.

Hannu Paajanen