Epäily erektiolääkkeiden osuudesta melanooman synnyssä lienee väärä hälytys

Pelko PDE5:n estäjien osallisuudesta melanooman syntyyn perustuu näiden suun kautta otettavien erektiolääkkeiden vaikutusmekanismiin: fosfodiesteraasientsyymi (PDE5), on osa pahanlaatuisen melanooman kehittymiseen johtavaa signalointireittiä. Erityisesti BRAF-geenin mutaatiot johtavat PDE5:n vähenemiseen. Sen seurauksena sytoplasman kalsiumpitoisuus suurenee, mikä johtaa lopulta melanoomasolujen invasiivisuuden lisääntymiseen. Runsas vuosi sitten julkaistussa 14 amerikkalaispotilaan seurantatutkimuksessa sildenafiilin käyttäjillä todettiin suurentunut melanoomariski. Nyt kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt epäiltyä yhteyttä tapaus-verrokkitutkimuksella käyttäen apuna ruotsalaisten rekisteritietoja.

Ossi Lindell

Testosteronilisä ja sepelvaltimotauti

Yhä useampi vanheneva mies käyttää testosteronia nostamaan mataloituvia testosteronitasojaan ja niihin liittyviä ilmiöitä. Testosteroni voi vaikuttaa haitallisesti sydäntapahtumien vaaraan, vaikka näyttääkin siltä, että sen vaikutus valtimonkovettumistaudin etenemiseen on vähäinen.

Juhani Airaksinen

Sydänsairaudet ja raskaus

Noin yhdellä sadasta raskaana olevasta on sydänsairaus.

Risto Kaaja

Rytmihäiriöt raskausaikana

Lievät rytmihäiriöt, kuten sinustakykardia ja lisälyönnit, ovat tavallisia odottavilla äideillä.

Petri Korhonen

Silmäkuopan akuutit sairaudet

Silmäkuopan akuutit sairaudet ovat harvinaisia, mutta ne voivat johtaa pysyvään näönmenetykseen tai levitä aivoihin. Perusterveydenhuollon tehtävänä on tunnistaa nämä potilaat ja ohjata heidät erikoissairaanhoitoon.

Paula Virkkula, Marita Uusitalo

Neljän vuoden seurantatutkimus helsinkiläisistä ja espoolaisista muistisairaista Palvelujen käyttö, pitkäaikaishoito ja kuolleisuus

Helsingissä käytetään kotihoitoa enemmän, Espoossa perusterveydenhuollon vastaanottokäyntejä. Espoossa kuolleisuus näytti olevan suurempaa ja pitkäaikaishoidon käyttö vähäisempää, mutta erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Vastedes tulisi saada tietoa myös taudin vaikeusasteesta, jotta voitaisiin arvioida, missä määrin erot selittyvät järjestelmään liittyvistä ja missä määrin potilaskohtaisista tekijöistä sekä miten palveluja tulisi kehittää. Sosiaali- ja terveydenhuollon arkivaikuttavuuden selvittämiselle muistisairauksissa on suuri tarve myös muualla Suomessa.

Ari Rosenvall, Hanna Rättö, Harriet Finne-Soveri, Unto Häkkinen, Merja Juntunen, Jutta Järvelin, Ismo Linnosmaa, Anja Noro, Mikko Kuronen, Antti Malmivaara

Matriksin metalloproteinaasi MMP-7:llä ja -13:lla ennusteellista merkitystä kielisyövässä

Etenkin matriksin metalloproteinaasi MMP-7:llä ja -13:lla näyttäisi olevan ennusteellista merkitystä kielisyövässä. TLR-2, -4 ja -9 -proteiinien ilmentyminen säätelee mahdollisesti kielisyövän invaasiota. Nämä TLR:t ilmentyivät sekä emokasvaimissa, kaulan etäpesäkkeissä että uusiutuneissa kasvaimissa, joten on todennäköistä, että TLR:eilla on jonkinlainen rooli kielisyövän synnyssä ja etenemisessä.

Laura Mäkinen

Ohjattu ryhmähoito kustannustehokas vaikean synnytyspelon hoidossa

Psykologin ohjaamasta ryhmähoidosta on selvästi hyötyä vaikeasta synnytyspelosta kärsiville naisille, ja hoidon todettiin olevan myös kustannustehokasta. "Synnytyspelko-VAS" osoittautui hyväksi ja yksinkertaiseksi tavaksi seuloa synnytyspelkoa, sillä mittari tunnisti hyvin vaikeasta synnytyspelosta kärsivät naiset.

Hanna Rouhe

Uusia perinnöllisen immuunipuutoksen aiheuttajia

Tutkimus kuvasi kolme geneettiseltä pohjaltaan uudenlaista immuunipuutosta: STAT3-proteiinin ylitoiminnan aiheuttama monen elimen autoimmuniteettioireyhtymä, sekä DOCK2- ja HYOU1-puutoksen aiheuttama yleistynyt infektioherkkyys. Geenimuutokset löydettiin eksomisekvensoinnilla.

Emma Haapaniemi

Veren merkkiaineet avuksi veritautipotilaiden infektioiden havaitsemiseen ja riskinarviointiin

Veren varhaisten merkkiaineiden avulla on mahdollista tunnistaa veritautipotilaista ne, joilla neutropeniaan liittyvä infektio saattaa johtaa hengenvaarallisiin komplikaatioihin. Kokeellisista merkkiaineista P

Matti Vänskä

Vauvaiän minipuberteetti kuuluu normaaliin kehitykseen

Vauvaiän minipuberteetin eroja keskosten ja täysiaikaisina syntyneiden lasten välillä selittää kehitysikä ja täysiaikaisten lasten pitempi altistus korkeille kohdunsisäisille hormonipitoisuuksille.

Tanja Kuiri-Hänninen

Lisääkö digoksiini eteisvärinäpotilaiden kuolleisuutta?

Digoksiinia on käytetty sydänlääkkeenä yli 200 vuotta. Sen kapea terapeuttinen leveys ja lääkeyhteisvaikutukset ovat ongelmallisia, ja uudet analyysit viittaavat siihen, että lääke saattaa lisätä hieman kuolleisuutta etenkin eteisvärinän hoidossa.

Juhani Airaksinen

Antibioottia vai puukkoa umpilisäke-tulehdukseen?

Umpilisäkkeen poisto on yleisin päivystysajan leikkaus useimmissa sairaaloissa, ja valtaosa operaatioista tehdään illalla tai yöllä "listan viimeisenä". Riski sairastua umpilisäkkeen tulehdukseen väestötasolla on noin 7-14 %, eli joka kymmenes kansalainen - ja hoitava lääkäri - joutuu joskus pohtimaan otsikon kysymystä. Sitä pohtii myös David Flum tuoreessa katsauksessa.

Hannu Paajanen

Intention to treat -analyysin ”modifiointi” vääristää tuloksia

Tutkimuslääkkeen teho näyttäytyy parempana sellaisissa tutkimuksissa, joissa on poikettu intention to treat -analyysistä (ITT). Hoitoaikeen mukaiseen ITT-analyysiin sisällytetään kaikki potilaat, jotka tutkimukseen on satunnaistettu, vaikka he eivät olisi ottaneet yhtäkään annosta tutkimuslääkettä tai käyneet yhdelläkään seurantakäynnillä. Tutkimustulosten lopullisessa analysoinnissa ja raportoinnissa tästä saatetaan poiketa eri syistä ja monin tavoin.

Pertti Saloheimo

Mitä seuraa, jos PSA-tutkimuksia rajoitetaan?

Yhdysvaltalainen ehkäisevien terveyspalvelujen työryhmä, vaikutusvaltainen US Preventive Services Task Force (USPSTF), suositteli vuonna 2008 yli 75-vuotiaiden ja vuonna 2012 kaikenikäisten oireettomien miesten PSA-perusteisesta eturauhassyövän seulonnasta luopumista. National Health Interview Surveyn (NHIS) tutkimus osoitti, että eturauhassyövän seulonta väheni selvästi viimeisimmän suosituksen antamisen jälkeen. Siitä huolimatta seulonta jatkuu kolmasosalla yli 75-vuotiaista ja suurella osalla miehistä, joilla kuoleman riski tutkimusta seuraavien 9 vuoden aikana on suuri.

Ossi Lindell

Sydämen kroonisen vajaatoiminnan hoito nyt ja tulevaisuudessa

Beetasalpaajat, ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat ovat edelleen sydämen systolisen vajaatoiminnan hoidon kulmakiviä.

Heikki Ukkonen

Sydämen vajaatoiminnan mekanismit ja vanhusten vajaatoiminnan erityispiirteet

Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jota potee lähes 10 % yli 75-vuotiaasta väestöstä. Joka toinen sitä sairastava on 80-vuotias tai sitä vanhempi.

Markku Kupari

Sydämen pitkälle edenneen vajaatoiminnan palliatiivinen hoito

Oireenmukainen, palliatiivinen hoito ei tarkoita samaa kuin saattohoito kuoleman lähestyessä.

Reijo Tilvis, Riitta Antikainen

Liikunta sydämen vajaatoiminnan hoidossa

Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jossa todetaan muutoksia paitsi sydämessä myös mm. verisuonissa, autonomisessa hermostossa, luurankolihaksissa ja keuhkoissa.

Kai Kiilavuori

Sydämen vajaatoiminnan omahoito

Sydämen vajaatoiminnan omahoidolla tarkoitetaan toimia, joilla potilas itse voi terveydenhuollon ammattilaisten ohjeiden perusteella vaikuttaa oireisiin, oireyhtymän etenemiseen ja ennusteeseen.

Jyri Lommi