Tukkiiko klamydia koronaarit vai ei?

Keuhkoklamydian ja ateroskleroosin yhteys on kiihkeän tutkimuksen kohteena. Etenkin epidemiologisissa töissä on saatu tuloksia puolesta ja vastaan. Tuore British Medical Journal lataa täysilaidallisen seroepidemiologiaa ja toteaa, ettei klamydiainfektio ole merkittävä koronaaritaudin syy.

Heikki Arvilommi

Kohtuullinen alkoholinkäyttö ei ole haitallista sydämen vajaatoiminnassa

Jatkuva, huomattava alkoholinkäyttö saattaa johtaa sydämen vajaatoiminnan kehittymiseen ja vaikeuttaa sydämen vajaatoiminnan hoitoa. Toisaalta kohtuullinen alkoholinkäyttö ei ole haitallista sepelvaltimotautipotilaille, vaan näyttää jopa vähentävän tautiin liittyvää kuolleisuutta.

Juhani Airaksinen

Tuberkuloosilääkerintamalta vihdoinkin uutta

Moniresistentin tuberkuloosin yleistyminen on lopettanut lääkkeiden kehityksessä vuosikymmeniä vallinneen hiljaiselon. Kehitystä nopeuttamaan on perustettu WHO:n koordinoima tukiryhmä, jossa ovat edustettuina erilaiset rahapiirit. Ensimmäiset uutiset tulevat Amerikasta, missä useammankin yliopiston tutkijoiden muodostama ryhmä on onnistunut syntetisoimaan täysin uudentyyppisen tuberkuloosilääkeryhmän.

Matti Viljanen

Katetriablaatio usein lääkehoitoa parempi myös eteislepatuksen hoidossa

Katetriablaatio on vakiinnuttanut asemansa supraventrikulaarisen takykardiataipumuksen ensisijaisena hoitona. Viime vuosina katetriablaatiota on käytetty yhä enemmän myös vaikeaoireisen eteislepatuksen hoidossa.

Juhani Airaksinen

Idiopaattisten interstitiellien pneumonioiden nykyinen luokittelu, ennuste ja hoito

Idiopaattiset interstitiellit pneumoniat ovat ryhmä diffuuseja interstitiellejä keuhkosairauksia. Niiden luokittelu ja nimistö ovat olleet vuosikymmenien ajan sekavia ja vaihtelevia. Kliinikkolääkärit ovat käyttäneet kaikista tämän ryhmän taudeista yleensä nimitystä fibrosoiva alveoliitti. Vastikään uudistetun luokituksen perustana käytetään histologista muutosta, mutta sen pohjana on lisäksi erityyppisten idiopaattisten interstitiellien pneumonioiden erilainen taudin kulku, ennuste ja reagoivuus lääkehoitoon.

Riitta Kaarteenaho-Wiik, Vuokko Kinnula, Seppo Lähde, Paavo Pääkkö

Milloin hyväksyn vajavaisen hoitovasteen hypertensiossa

Kohonnut verenpaine on merkittävä sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Tutkimuksissa on osoitettu, että ainoastaan hoidolla saavutetulla verenpainetasolla, ei lähtötasolla, on ennusteen kannalta merkitystä. Hoitotutkimusten perusteella hoitotavoitteena voidaan pitää verenpainetasoa 140/85 mmHg, diabeetikoilla 140/80 mmHg. Alle 10 % suomalaisista verenpainepotilaista saavuttaa tällä hetkellä tuon tason.

Ilkka Kantola

Vanhus ja kipu

Vanhuuteen liittyvät väistämättä sairaudet ja niiden aiheuttamat eriasteiset kiputilat, jotka on hoidettava. Korkea ikä ei saa olla esteenä kipujen lievittämiselle. Elimelliset sairaudet altistavat psyykkiselle kärsimykselle ja oireilulle. Toisaalta psyykkiset häiriöt voivat olla kiputilojen syinä tai voimistaa olemassa olevien sairauksien kipuja. Vaivojensa valittajasta tulee vaivojensa vanki fyysisten oireiden pahentaessa psyykkisiä oireita, jotka edelleen voimistavat fyysisiä oireita.

Pirkko Hiltunen

Monityydyttymättömät rasvahapot psykiatriassa

Kansanterveysongelmia ei ratkaista pelkästään lääkityksen ja muun hoidon turvin; tarvitaan myös ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Tällöin elintavat ovat avainasemassa. Ravinnon merkitystä tärkeiden mielenterveysongelmien - depression ja skitsofrenian - etiologiassa, ehkäisyssä ja hoidossa ei ole maassamme juurikaan tutkittu. Monityydyttymättömien rasvahappojen saanti ravinnosta, pitoisuus solukalvoilla ja rasvahappojen väliset suhteet näyttävät alustavan tutkimustiedon valossa vaikuttavan mielenterveyteen.

Antti Tanskanen, Essi Sarkkinen, Matti O. Huttunen

Kilpailuvirasto: TAYS:n Laboratoriokeskuksen pitäisi siirtyä markkinapohjaiseen hinnoitteluun

Kilpailuvirasto katsoo, että TAYS:n Laboratoriokeskuksen pitäisi siirtyä markkinapohjaiseen hinnoitteluun toimiessaan yksityisillä markkinoilla. Viraston mukaan asiaan saatetaan myöhemmin puuttua kilpailulainsäädännön keinoin. Kilpailuvirasto esitti näkemyksensä pyytäessään Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lausuntoa Laboratoriokeskuksen hinnoittelusta.

Suvi Sariola

Laboratoriokeskus hyökkää kilpailijoita ja Kelaa vastaan:

TAYS:n Laboratoriokeskus hyökkää kilpailuvirastolle lähettämässään vastauksessa yksityisten lääkäriasemien yhteydessä toimivien laboratorioiden hinnoittelua vastaan. Periaate, jolla lääkäriasemilla noudatettava hintataso on muodostunut, on nimenomaisesti tähdännyt kilpailun rajoittamiseen, syyttää Laboratoriokeskuksen johtokunta.

Suvi Sariola

Turun kaupungin terveystoimen johtaja Ilmo Parvinen Valtio vetäytyy yhä enemmän terveydenhuollon vastuusta

Kunnanlääkärijärjestelmän lakkauttaminen ja normihallittuun terveyskeskuslääkärijärjestelmään siirtyminen 1970-luvulla sillä tavalla kuin se tehtiin, oli Ilmo Parvisen mielestä virhe.

Tuomo Saarikko

Sosiaalipsykologi Johanna Ruusuvuori väitöskirjassaan: Potilailla aktiivinen asema asiakkaina lääkärin vastaanotolla

Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian laitoksella potilaan ja lääkärin välisestä vuorovaikutuksesta väitellyt Johanna Ruusuvuori kertoo, että potilas-lääkärisuhdetta on tutkittu yhteiskuntatieteissä melko paljon 1980-luvulta alkaen. Aikaisempi tutkimus on kartoittanut potilaan ja lääkärin välistä suhdetta, esimerkiksi potilastyytyväisyyttä, mutta itse vuorovaikutustilannetta ei ole tähän mennessä juurikaan tutkittu. Johanna Ruusuvuori selvitti väitöskirjassaan lääkärin ja potilaan välistä sanallista ja ei-sanallista vuorovaikutusta neljäntoista terveyskeskus- ja työterveyslääkärin vastaanotolla, ja väitöskirjan aineisto käsittää 100 videonauhoitettua lääkärin vastaanottoa.

Ulla Toikkanen

Tietoa, tukea ja toivoa Lääkäreiden näkemyksiä syöpädiagnoosin kertomisesta

Suomen Syöpäpotilaat ry:n 1998 aloittaman asenne- ja tiedotuskampanjan yhteydessä kartoitettiin suomalaisten lääkäreiden näkemyksiä syöpädiagnoosin kertomistapahtumasta, sen tyypillisistä piirteistä ja haasteista. Tietoa lääkäreiden ajattelu- ja toimintatavoista kerättiin puolistrukturoidun kyselyn avulla.

Anni Peura, Mats Brommels

Dementiaa sairastavan potilaan itsemääräämisoikeus

Dementiaa sairastavalla on samanlainen itsemääräämisoikeus kuin muillakin potilailla. Hänellä on oikeus suostua hoitoon tai kieltäytyä hänelle suunnitellusta tai meneillään olevasta hoidosta. Tällainen potilaan pätevä tahdonilmaus on hoidon etiikan kulmakivi. Kun potilas ei voi itse antaa suostumustaan, on pyrittävä potilaan edun mukaiseen hoitoon yhteisymmärryksessä omaisten kanssa. Dementian keskivaikeassa ja vaikeassa vaiheessa potilas on usein ryhmäkodissa tai laitoshoidossa. Silloin hänen itsemääräämisoikeutensa toteutumista voi tarkastella parhaiten hyvän hoidon lähtökohdista käsin.

Leena Niinistö

Kuntoutuksen valtakunnallinen ohjaus

Kuntoutuslakiuudistus 1990-luvun alussa on käytännössä lisännyt kuntoutujan kuntoutumismahdollisuuksia ja selkiyttänyt kuntoutuksen järjestämisestä vastaavien organisaatioiden työnjakoa. Lama ei leikannut kuntoutuksen rahoitusta; toimintaan käytetään noin prosentti bruttokansantuotteesta. Kuntoutuksen kannalta tulevaisuuden haasteita tulee olemaan väestön pysyminen työelämässä. Kuntoutuslainsäädännön ja kuntouttavien toimenpiteiden avulla työnteosta halutaan saada eläkkeelle siirtymistä kannattavampi vaihtoehto.

Pekka Mölsä

Ihmisaivojen kognitiivisten toimintojen perustana olevien hermoverkkojen neuromagneettinen kuvantaminen

27.5.2000, Helsingin yliopisto

Tommi Raij

Akillesjänteen magneettikuvaus

31.5.2000, Helsingin yliopisto

Pertti Karjalainen

Verisolujen viestintäjärjestelmä

31.5.2000, Helsingin yliopisto

Jaakko Kaukonen

Verta sisältävä sydämen suojausliuos ja eräät lisälääkkeet sepelvaltimo-ohituksen aikana

31.5.2000, Tampereen yliopisto

Timo Rinne

Finrotsoli, uusi hormoneihin vaikuttava lääke

31.5.2000, Turun yliopisto

Outi Ahokoski