Lääkärien, hoitajien ja johtajien asenteet terveydenhuollon muutoksiin Osa II: Toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset

Terveydenhuollossa tarvitaan kiireellisesti suunnitelmallista priorisointiohjelmaa. Kaksiosaisen kyselytutkimuksen mukaan eri ammattiryhmät ovat periaatteessa yksimielisiä muutosten välttämättömyydestä, mutta joitakin näkemyseroja esiintyy. Lääkärit haluaisivat rajoittaa elämän loppuvaiheessa olevien potilaiden raskaita hoitoja ja sairaanhoitajat kroonisten päihdeongelmaisten toistuvia hoitojaksoja. Terveydenhuollon johtajat suosivat ylipäänsä toimintojen rajoittamista enemmän kuin potilastyötä tekevät ammattiryhmät. Tutkimuksen ensimmäinen osa julkaistiin Lääkärilehden edellisessä numerossa.

Markku Myllykangas, Olli-Pekka Ryynänen, Juha Kinnunen, Jorma Takala

Lääkäreiden ja potilasasiamiesten yhteistyö hoitovahinkojen selvittelyssä

Seitsemän vuoden kokemus on osoittanut, että lakia potilaan asemasta ja oikeuksista ei tehty turhaan. Siitä on ollut hyötyä potilaille, omaisille ja koko terveydenhuollolle. Potilasasiamiehen tehtävänä on kuunnella ja neuvoa potilasta sekä ottaa vastaan rajutkin tunteenpurkaukset. Hoitovahingon selvittelytyössä potilasasiamies toimii yhteistyössä molempien osapuolten kanssa. Pyrkimyksenä on päästä kaikkia tyydyttävään sovitteluratkaisuun. Potilasasiamies onnistuu tehtävässään, kun hänelle annetaan riittävät toimintavaltuudet ja kun lääkärikunta toimii hänen kanssaan yhteistyössä.

Tapio Tervo, Maria Hallman-Keiskoski

Keski-ikäisten aikuistyypin diabetesta sairastavien terveyteen liittyvä elämänlaatu ja diabeteksen hoitotulokset

26.4.2000, Kuopion yliopisto

Jouko Hänninen

Apoptoosi ja sen säätelyyn liittyvät proteiinit maksa-, sappirakko- ja haimasyövässä

28.4.2000, Oulun yliopisto

Nina Turunen

Valon merkitys ihmisen melatoniinin erityksen säätelyssä

28.4.2000, Helsingin yliopisto

Taina Hätönen

Keskushermoston ja verkkokalvon hemangioblastoomat

28.4.2000, Helsingin yliopisto

Mika Niemelä

Tuki- ja liikuntaelimistön vammojen ja sairauksien vaikutus luustoon

28.4.2000, Tampereen yliopisto

Jari Leppälä

Spinaalipuudutus soveltuu hyvin lasten anestesiamenetelmäksi

29.4.2000, Kuopion yliopisto

Hannu Kokki

Ei-pienisoluinen keuhkosyöpä

5.5.2000, Tampereen yliopisto

Thanos Sioris

Tulehdussolut ja tulehduksen välittäjäaineet ateroskleroottisissa vaurioissa

6.5.2000, Kuopion yliopisto

Tomi Häkkinen

Nopea metakoliinialtistustesti astmaattisilla potilailla

13.5.2000, Tampereen yliopisto

Jouni Hedman

Lyhyesti: Rintasyöpäkuolleisuus vihdoin laskuun

Yhdysvalloista ja Englannista on kantautunut iloisia uutisia: 20-69-vuotiaiden rintasyöpäkuolemat ovat vähentyneet 1990-luvulla 25 %. Tämä on uutta, sillä rintasyöpäkuolemat lisääntyivät näissäkin maissa ennen 1990-lukua jatkuvasti usean vuosikymmenen ajan. Todennäköisimmät syyt suotuisaan kehitykseen ovat liitännäishoidon lisääntynyt käyttö, varhentunut diagnostiikka ja mahdollisesti parantuneet sädehoitotekniikat. Laaja tamoksifeenin käyttö alkoi Suomessa hiukan myöhemmin kuin näissä maissa, joten jäämme toiveikkaina odottelemaan samanlaisia uutisia Suomen Syöpärekisteristä.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Yskösten indusointi voi aiheuttaa keuhkoputkien supistumista

Rytilä ym. tutkivat yskösten indusointia hengityttämällä hypertonista keittosuolaa 28 potilaalle, joilla ei kuitenkaan ollut astmaa vaan lähinnä tupakointiin liittynyt keuhkoahtaumatauti. Ennen toimenpidettä annettiin 200 myyg salbutamolia inhalaatioaerosolista. Tästä huolimatta, vaikka potilaat eivät kokeneet sivuvaikutuksia, heidän FEV1-tasonsa putosivat merkitsevästi (keskimäärin 8,5 %); kolmella pudotus oli yli 20 %, 11:llä 10-20 %. Ennen toimenpiteitä testattiin potilaiden keuhkoputkien ahtauman hellittämistä: nimenomaan ne, joilla palautuminen oli paras, saivat salbutamolista tehokkainta apua eikä heidän FEV1-arvonsa pienentynyt yhtä paljon kuin muilla. Tulokset varoittavat yskösten indusointiin liittyvistä bronkokonstriktiovaaroista muillakin kuin astmaatikoilla.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Steroidia suun kautta vaiko pistoksena?

Kun astmaa sairastava saa äkillisesti lisää oireita, hoitona käytetään usein suun kautta annosteltavaa kortikosteroidikuuria. Erityisesti lapsille ongelmaksi kuitenkin muodostuu valmisteen paha maku. Yhdysvalloissa tehtiin tutkimus, jossa vertailtiin suun kautta annetun prednisolonin (n. 2 mg/kg vrk, 5 vrk) ja lihakseen annetun deksametasonin (kerta-annos, n. 1,7 mg/kg) tehoa alle 8-vuotiaiden astmaatikkojen hoidossa. Molemmissa ryhmissä lapset paranivat yhtä hyvin, ja tutkijat päättelevät, että lihakseen annettu deksametasoni käy oireiden lievittäjäksi siinä missä suun kautta otettava prednisolonikin. Ongelmaksi voi muodostua deksametasonin suurempi vaikutus elimistön kortikosteroidituotantoon.

Per Ashorn

Lyhyesti: Tavallista tappavampaa heroiinia

Heroiini on aina kova myrkky, mutta nyt näyttää liikkeellä olevan jotain täysin poikkeuksellista tavaraa. Skotlannissa ja Irlannissa on 22 huumeiden käyttäjää kuollut outoon infektioon. Kuolleet ovat ruiskuttaneet heroiinia lihakseen tai ihon alle. Suoneen ruiskuttajia kuolleiden joukossa ei ole. Infektio kehittyy muutamassa päivässä ja johtaa nopeasti vaikeaan sokkiin ja kuolemaan tehohoidosta huolimatta. Potilaille on tyypillistä erittäin voimakas leukosytoosi. Infektion aiheuttajiksi epäillään klostrideja ja erityisesti niiden tuottamia toksiineja. Norjassa yhden heroinistin tappanut anthrax on sentään suljettu pois. Heroiinin tuotantolaitosten hygienia lienee sitä luokkaa, että lähes mitä vain voidaan odottaa, kun niiden tuotteita työnnetään elimistöön.

Matti Viljanen

Miten annetaan lääkettä pienelle astmaatikolle?

Inhalaationa annettava keuhkoputkia avaava beetasympatomimeettilääkitys on äkillisen astmakohtauksen hyväksytty alkuhoito. Pienille lapsille lääke voidaan antaa joko ponnekaasua sisältävän annossäiliön ja läpällisen tilanjatkeen tai erillisen lääkesumuttimen avulla. Ensimmäinen vaihtoehto on käytössä kotona, kun taas sairaalan poliklinikalla tai osastolla hoidettavat lapset saavan lääkkeensä useimmiten nebulisaattorilla. Mutta onko nebulisaattori tehokkaampi kuin tilanjatke? Tätä kysymystä selvitettiin hiljattain Uudessa-Seelannissa.

Per Ashorn

Uusia aspekteja allergisen nuhan hoitoon

Yhdysvalloissa tutkittiin monikeskustutkimuksessa kaksoissokkoasetelmassa 460 allergisesta nuhasta kärsivää potilasta (ikä 15-75 vuotta) kahden viikon hoitojaksolla sen selvittämiseksi, tuoko leukotrieenien estäjä montelukasti lisähyötyä loratadiinihoitoon (H1-reseptoreja salpaava antihistamiini). Allergisen nuhan diagnoosi perustui anamneesin lisäksi 8 tavanomaisella allergeenilla tehtyyn ihotestaukseen, jossa tuli olla vähintään yhdestä positiivinen löydös. Potilaat satunnaistettiin viiteen ryhmään vuorokausiannoksen suhteen: suun kautta montelukastia 10 tai 20 mg, loratadiinia 10 mg, montelukastia ja loratadiinia kumpaakin 10 mg tai lumelääke. Tutkimuksessa tarkasteltiin päiväaikaisen nuhaoireiston esiintyminen, mutta muitakin parametreja selvitettiin (silmäoireet, yöoireet, elämänlaatu jne.).

Hannu Puolijoki

Äkillisten sepelvaltimotautitapahtumien hoito muuttumassa entistä invasiivisemmaksi

Amerikkalaisessa tutkimuksessa vertailtiin konservatiivista ja varhaista invasiivista strategiaa non-Q-infarktin hoidossa 1 635 peräkkäisen potilaan aineiston retrospektiivisessa analyysissä. Potilaat, jotka hoidettiin invasiivista hoitoa suosivissa sairaaloissa (= 44 %:lle potilaista tehtiin varhainen sepelvaltimoiden pallolaajennus), selvisivät paremmin kuin konservatiivisissa sairaaloissa hoidetut potilaat, joissa vain 6 %:lle tehtiin toimenpide. Kuolleisuusero ilmeni jo sairaalahoitovaiheessa ja säilyi 4 vuoden seurannassa merkittävänä ( 20 % vs 37 %, p < 0,001). Konservatiivinen sairaalatyyppi säilyi itsenäisenä kuolleisuuden riskitekijänä myös tilastollisissa monimuuttujamalleissa.

Juhani Airaksinen

Kivespussit lämpiävät autoillessa

Useista maista on raportoitu spermatogeneesin häiriöiden lisääntymisestä. Syynä tähän on pidetty endokriinisten ja ympäristötekijöiden ohessa elämäntapamuutoksia. Spermatogeneesin tärkeä säätelijä on testiksen lämpötila, johon puolestaan vaikuttaa kivespussin anatomia ja sen iholta haihtuva lämpö. Normaali testiksen lämpötila on 32-35 C, ja jo 1-2 asteen nousu huonontaa sperman laatua. Normaali autoiluasento puristaa kivespussit reisien väliin ja ehkäisee kivespussien ihon pinta-alan laajentumista, joka on eräs fysiologinen lämmön haihtumista edistävä mekanismi. Terveiltä miehiltä tehty kivespussin iholämmön jatkuva rekisteröinti osoittikin, että normaaliin kävelyyn verrattuna autoilu lisäsi merkitsevästi (noin 2 C) kivespussien iholämpöä muutoin vakioiduissa olosuhteissa. Testiksen lämpö korreloi suoraan iholämpöön, ja iholämmön lisäys voikin selittää aiempia havaintoja, joissa on todettu ammattiautoilijoilla heikentynyt siitoskyky. Tämä vaikutus näkyy huonosti rutiininomaisessa spermatutkimuksessa, mutta viitteitä siitä on huomattu eläinkokeissa. Autoillessa voivat siis kärähtää muutkin kuin proput yläpäästä, joten on syytä todella uskoa liikennevalistajia, jotka suosittelevat riittäviä taukoja ja jaloittelua pitkän matkan aikana. Usein on hyvä antaa vaimon ajaa...

Pertti Kirkinen

Paraneeko vanhusväestön terveys? Helsinkiläisvanhusten toimintakyky ja avun tarve 1989 ja 1999

Merkitseekö pidentyvä elinajan odote ikääntyvien parempaa terveyttä ja vähäisempää avun tarvetta, vai kasvaako hoidon tarve vanhusväestön määrän lisääntymisen myötä? Kotona asuvien 75-, 80- ja 85-vuotiaiden helsinkiläisvanhusten otoksille vuosina 1989 ja 1999 tehdyissä kyselytutkimuksissa muutokset olivat pieniä, mutta johdonmukaisesti samansuuntaisia. Tulosten perusteella näyttää siltä, että iäkkäiden vanhusten toimintakyky olisi paranemassa, avun tarve vähenemässä ja elämänasenteet muuttumassa optimistisemmiksi.

Kaisu Pitkälä, Jaakko Valvanne, Sara Kulp, Timo Strandberg, Reijo Tilvis