VIPoomat ja lasten pitkittynyt ripuli

Pitkittyneen ripulin taustalta voi löytyä erilaisia tautitiloja. Imeväisillä yleisimpiä lienevät ruoka-aineallergia, keliakia, virusinfektion jälkeinen sekundaarinen laktoosin imeytymishäiriö ja ummetukseen liittyvä ylivuotoripuli. Hieman vanhemmilla lapsilla kyseeseen tulevat myös primaari laktoosi-intoleranssi, tulehdukselliset suolistosairaudet ja suoliston lois-infektiot. Oppikirjat luettelevat lisäksi useita muita mahdollisuuksia, kuten hormonaalisesti aktiiviset tuumorit.

Per Ashorn
Lääke­tieteen maailma­sta 24-26/2000 Kommentteja

Nuorten masennus: esiintyvyys, muut mielenterveyden häiriöt ja terveyspalvelujen käyttö

Nuoruusikäisten vakava masennustila on yleinen psykiatrinen häiriö: epidemiologisissa tutkimuksissa esiintyvyys tutkimushetkellä on ollut 3-5 %, yhden vuoden esiintyvyys 8-10 % ja elämänaikainen esiintyvyys noin 15 %. Muiden psykiatristen häiriöiden esiintyminen samanaikaisesti on tavallisempaa kuin masennustilan esiintyminen yksinään. Noin puolet vakavasti masentuneista nuorista on ollut yhteydessä terveydenhuoltoon ja noin kolmanneksella on ollut psykiatrinen hoitokontakti. Nuorten hoitoon hakeutumisessa vanhemmilla ja nuorten kanssa työskentelevillä aikuisilla on merkittävä osuus, mutta oireiden tunnistaminen ja hoidon tarpeen arviointi voi olla vaikeaa.

Linnea Haarasilta, Terhi Aalto-Setälä, Mirjami Pelkonen, Mauri Marttunen
Katsaus­artikkeli 24-26/2000 Kommentteja

Endoskooppinen sulkuleikkaus alaraajan yhdyslaskimoiden vajaatoiminnan hoidossa

Endoskooppinen sulkuleikkaus alaraajan yhdyslaskimoiden vajaatoiminnan hoidossa on tähänastisten kokemusten mukaan käyttökelpoinen ja turvallinen toimenpide, jonka vaikuttavuus vajaatoiminnan aiheuttamiin kliinisiin oireisiin näyttää kiistattomalta. Merkittävin etu aikaisempiin avoleikkauksiin nähden on, ettei avoin laajakaan säärihaava ole toimenpiteen esteenä. Lisäksi kosmeettinen tulos on parempi, potilaan toipuminen leikkauksen jälkeen nopeampaa ja mobilisaatio helpompaa. Tarvittaessa toimenpiteeseen voidaan liittää säärihaavan revisio, ihonsiirrot ja primaarisuonikohjuleikkaus.

Janne J. Jokinen, Voitto Aittola
Katsaus­artikkeli 24-26/2000 Kommentteja

Krooninen myelooinen leukemia, diagnostiikka ja hoito

Krooninen myelooinen leukemia on harvinainen verisyöpä, jota tulisi epäillä aina, kun hyväkuntoisella henkilöllä todetaan suuri valkosolumäärä ja granulosyyttien esiasteita tai suurentunut perna. Vaikka tauti on aluksi kevyellä hoidolla helposti hallittavissa, se väistämättä johtaa muutaman vuoden sisällä kuolemaan, ellei taudinkulkuun puututa tehokkaalla hoidolla riittävän ajoissa. Tällaisia hoitoja ovat allogeeninen kantasolusiirto, jolla voi parantua taudista pysyvästi ja interferonihoito, joka pidentää elinaikaa. Taudin molekulaarisen taustan selvittäminen on johtamassa myös uusiin lupaaviin hoitomuotoihin.

Pirjo Koistinen
Katsaus­artikkeli 24-26/2000 Kommentteja

Perheväkivallan uhrin kohtaaminen lääkärin työssä

Perheväkivalta on pysynyt näkymättömissä viime vuosiin saakka. Suomessa lääkärit arvioivat tapaavansa perheväkivallan uhreja keskimäärin yhden kuukaudessa. Aikuisväestön naisista kolme kymmenestä on aikuisiällään kokenut fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa, ja edellisen vuoden aikana 17 %:lla heistä on ollut väkivaltakokemuksia lähisuhteessaan.

Leena Väisänen, Erkki Väisänen
Katsaus­artikkeli 24-26/2000 Kommentteja

Ministeriö haluaa huumehoidot asiakkaan lähelle: Heroinistien hoidon oltava muutakin kuin vain lääkkeen jakamista

Opiaattiriippuvainen suomalainen voi vastedes odottaa saavansa vieroitus- ja korvaushoitoa myös asuinseudultaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on vapauttanut lääkkeellisen hoidon, joka voidaan nyt aloittaa yliopistosairaaloiden lisäksi myös keskussairaaloissa. Tavoitteena on siirtää korvaus- ja ylläpitohoitoa aina terveyskeskustasolle saakka.

Ulla Järvi
Terveyden­huolto 24-26/2000 Kommentteja

Laatua keuhkoahtaumataudin hoitoon terveyskeskuksessa Kokemuksia Ranuan terveyskeskuksen ja Lapin keskussairaalan yhteistyöstä

Valtakunnallinen suositus kroonisen keuhkoputkitulehduksen ja keuhkoahtaumataudin ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen edistämisessä edellyttää erityisesti perusterveydenhuollon osuuden vahvistumista. Hoito-ohjelman mukaisesti Lapin keskussairaalan keuhkosairauksien yksikkö ja Ranuan terveyskeskus tiivistivät yhteistyötään, ja sen tuloksena suurin osa keuhkoahtaumapotilaista voitiin hoitaa laadukkaasti terveyskeskuksessa. Ranuan mallia voidaan hyödyntää soveltuvin osin myös muualla.

Olli Säynäjäkangas, Timo Peisa, Seija Miettunen, Teija Juopperi, Marja-Leena Kauma, Sirpa Ala-Kihniä, Irja Koivula, Timo Keistinen
Terveyden­huolto 24-26/2000 Kommentteja

Voiko väitellä ilman via dolorosaa? Jatko-opiskelijan näkökulma tutkimustyön tekemiseen

Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa jatko-opiskelijoille suunnatussa kyselyssä suurin osa vastanneista halusi suorittaa tohtorintutkinnon laajentaakseen ammatillisia mahdollisuuksiaan työelämässä. Tutkimuksessa ilmeni, että tutkimustyön ohjaus koettiin monelta osin riittämättömäksi. Ohjauskertojen määrä oli useimpien vastaajien mielestä sopiva, mutta laadullisesti ohjaukseen ei oltu tyytyväisiä. Läheskään kaikki ohjaajat eivät kyenneet luomaan tutkimustyöhön kannustavaa ja innostavaa ilmapiiriä. Toisena väitöskirjatyötä hidastavana tekijänä olivat tutkimustyön rahoitusongelmat.

Arja Rautio, Katja Nevala
Terveyden­huolto 24-26/2000 Kommentteja

Vanha intiaanikulttuureista periytyvä hoitomenetelmä, vyöhyketerapia, terveyden edistämisessä

Vyöhyketerapia on vanha kansanomainen hoitomuoto, jolla on ollut kautta aikojen kysyntää terveyttä edistävänä keinona eri kulttuureissa. Alkuperäinen vyöhyketerapia käsittää potilaan jalkapohjien ja käsien rytmikkään hieronnan piste pisteeltä. Tämän terapiamuodon juuret juontavat muinaiseen Kiinaan, Aasiaan, faaraoiden aikaiseen Egyptiin sekä erityisesti vanhoihin intiaanikulttuureihin.

Riitta Hoffrén-Larsson
Terveyden­huolto 24-26/2000 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030