Kumpi hyödyttää astman hoidossa enemmän, salmeteroli vai steroidin annoksen suurentaminen?

Britit ovat tehneet meta-analyysin EMBASEn, Medlinen ja GlaxoWellcomen rekisterien perusteella siitä, hyödyttääkö salmeterolin lisääminen astman hoitoon enemmän kuin inhalaatiosteroidin annoksen suurentaminen, vähintään kaksinkertaistaminen. Analyysissä oli mukana 2 055 tutkimusta, joista poimittiin 9 sellaista satunnaistettua kaksoissokkokoetta, joissa oli rinnakkaisryhmät, vähintään 12 viikon hoito ja astmapotilaat vähintään 12-vuotiaita. Mukaan tuli yhteensä 3 685 potilaan tiedot. Kaikki tutkimukset olivat GlaxoWellcomen sponsoroimia, ja myös kirjoittajilla on yhteyttä kyseiseen tehtaaseen annetun selvityksen perusteella.

Hannu Puolijoki

C-vitamiini suojaa ääreisverenkiertoa tupakoinnin haittavaikutuksilta

Tupakointi aiheuttaa postkapillaaritason verenkierrossa välittömiä neutrofiilien morfologisia ja toiminnallisia muutoksia, jotka hidastavat kudoksen verenkiertoa. Samoin trombosyyttien aggregaatio lisääntyy, kudosten adheesiomolekyyliaktiivisuus kasvaa ja postkapillaaripaine kohoaa. Nämä vaikutukset huonontavat kudoksen mikrosirkulaatiota, ja niitä tavataan mm. ulseroivien laskimosairauksien yhteydessä, sepsiksessä ja pre-eklampsiassa.

Pertti Kirkinen

Lasten ja nuorten hevosurheiluvammat: Voidaanko loukkaantumisriskiä ennakoida ja ehkäistä?

Lasten ja nuorten ratsastustapaturmat ovat luonteeltaan suhteellisen vakavia. Ruhjeet ja murtumat ovat yleisimpiä vammoja ratsastajalla, joka putoaa hevosen selästä. Eniten loukkaantumisia sattuu aloittelijoille. Kokeneet ratsastajat loukkaantuvat harvemmin, mutta toisaalta heillä halukkuus käyttää asianmukaisia varusteita, kuten kypärää ja ratsastussaappaita, on vähäisempää. Ratsastaja voi loukkaantua myös muulloin hevosten läheisyydessä oleskellessaan. Lääkärin tehtävä hevosurheilussa on vammojen hoidon lisäksi antaa tietoa loukkaantumisriskeistä ja parantaa turvallisuutta ennaltaehkäisevällä neuvonnalla.

Carita Pamilo, Timo Parvinen, Ilkka Välimäki

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 20/2000 Kommentteja

Kohdunkaulan syövän seulonnan kohdistaminen ja vaikuttavuus

Väestöpohjaisen seulonnan vaikutuksesta kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus ja kuolleisuus vähentyivät nopeasti, mutta 1990-luvun lamavuosien jälkeen ilmaantuvuus on taas suurentunut. Seulonnan tarve näyttää siis lisääntyneen. Seulonnan vaikuttavuutta voitaisiin entisestään tehostaa lisäämällä peittävyyttä ja osallistumisaktiivisuutta, erityisesti nuorissa kohdeikäryhmissä. Kunnissa samoin kuin sytologian laboratorioissa tarvitaan yksityiskohtaisempia ohjeita ja laadunvalvontaa. Tulevaisuuden kannalta tär-keää on selvittää, voidaanko syöpälukuja pienentää uusilla seulontamenetelmillä.

Ahti Anttila

Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeinen sekundaaripreventio

Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus on aina suuren riskin toimenpide. Sitä paitsi leikkauksesta huolimatta ateroskleroositauti etenee ja sydänoireet voivat palata ja tautia ilmetä myös muualla, kuten alaraajavaltimoiden ahtaumina. Ohitusleikkauksella joudutaan usein hoitamaan pelkästään oireita, ja vain valikoiduissa tapauksissa sillä voidaan vaikuttaa potilaan ennusteeseen. Siksi ei ole ollenkaan yhdentekevää, miten potilasta seurataan ja hoidetaan leikkauksen jälkeen. Sekundaaripreventiossa hoitotavoitteisiin tulee pyrkiä erittäin intensiivisesti. Tähän tarvitaan usein monimuotoista lääkitystä, säännöllistä seurantaa ja jatkuvaa motivointia.

Silja Majahalme

Lääkkeiden käytön ja ihoreaktioiden kuvauksen sekä kirjaamisen tärkeys myöhemmälle diagnostiikalle

Tarkka kuvaus lääkkeiden käytöstä ja ihoreaktioista sairauskertomuksessa on tärkeää jälkikäteen tehtävien diagnostisten selvitysten kannalta. Virheellisesti tehdyn allergiadiagnoosin kumoaminen voi johtaa osasto-oloissa tehtäviin työläisiin altistustutkimuksiin. Potilaiden penisilliiniallergioiksi käsittämistä tiloista noin 90 % on vääriä arvioita kirjallisuuden perusteella.

Rauno Harvima, Arja Laukkanen, Ilkka Harvima, Rauni Mattila, Antero Hollmén

Säteilyn lääketieteellisen käytön muutokset

Vuoden alussa voimaan tullut säteilylain muutos on saanut rinnalleen sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen säteilyn lääketieteellisestä käytöstä. Uusissa säädöksissä korostetaan lähettävän lääkärin vastuuta säteilylle altistavien toimenpiteiden oikeutuksen arvioinnissa, mutta myös toimenpiteen suorittajan on osaltaan harkittava oikeutusta. Asetuksessa säädetään mm. henkilöstön pätevyydestä ja koulutuksesta. Organisaation itsearvioinnin ja ulkopuolisen auditoinnin avulla pyritään tehokkaaseen laadunvalvontaan.

Timo Paakkala

Tietotekniikan käyttö lääketieteen opetuksessa: valtakunnallinen projekti uuden teknologian mahdollisuuksista Osa 2: Opiskelijat

Lääketieteen opiskelijat pitävät ATK-taitoja välttämättöminä lääkärin työssä. Tietotekniikan eri osa-alueet ovat nuoremmille opiskelijoille tutumpia kuin vanhemmille. Tarvetta tietokoneresurssien lisäämiseen opiskelussa on edelleen, ja opiskelijat olisivat valmiita hyödyntämään tietotekniikkaa entistä enemmän. Tutkimuksessa kartoitettiin tietotekniikan käyttöä lääketieteen opinnoissa Helsingin yliopiston ensimmäisen vuosikurssin ja Kuopion yliopiston kaikkien vuosikurssien opiskelijoiden osalta. Tutkimus on osa valtakunnallista Uudet opetusmenetelmät lääketieteessä -projektia.

Michael Wangel, Virpi Slotte, Kaarlo Simojoki, Kirsti Lonka

Potilaan itsemääräämisoikeus ja oikeus päättää henkilöään koskevista asioista

Ehdoton pääsääntö on, että potilaalla on itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa. Potilasta on hoidettava potilasoikeuslain (Potl) mukaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan (Potl 6 pykälä). Potilas voi paitsi antaa suostumuksensa hoitoon myös kieltäytyä siitä. Potilaalla on samoin oikeus kieltäytyä antamasta terveystietojaan tai lupaa niiden luovuttamiseen terveydenhuollon toimintayksiköstä.

Hannu Sorvari

Lyhyesti: Borrelioosi kytee koirissa pitkään

Reinhard Starubingerin työryhmä on osoittanut, että Borrelia burgdorferin DNA:ta löytyy infektoiduista ja antibiooteilla hoidetuista koirista kuukausien kuluttua hoidon jälkeen. Tutkimuksessa infektoitiin punkkien avulla 16 beaglea, joista 11 kehitti toistuvina episodeina ilmenevän artriitin. Neljän kuukauden kuluttua infektiosta osa koirista hoidettiin antibiooteilla. Runsaan vuoden kuluttua infektion alusta borrelian DNA:ta löytyi geenimonistuksella kaikista koirista, viljelemällä bakteeri löytyi vain hoitamattomien ryhmästä. Onko DNA:n löytyminen vain merkityksetön jäänne vai merkki kytevästä infektiosta? Veikkaisinpa jälkimmäistä vaihtoehtoa.

Matti Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030